Tampere 29.1.2017
Olen ollut jo pitkään kiinnostunut amerikkalaisesta yhteiskuntamallista. Kiinnostukseni heräsi aikoinaan eri asioiden puitteissa ja ryhdyinkin esittämään itselleni kysymyksiä: “Millainen sosiaaliturvajärjestelmä Yhdysvalloissa on? Entä mikä on terveydenhoitojärjestelmien ero Yhdysvalloissa ja Suomessa?”
Amerikkalaisesta sosiaaliturvajärjestelmästä itselläni ei ole mitään asiantuntemusta, terveydenhoitojärjestelmästä jokin käsitys. Amerikkalaiset sarjat antavat tähän jotakin viitettä. Kun ihminen syystä tai toisesta joutuu sairaalaan, kysytään häneltä ovatko hänen vakuutuksensa kunnossa. Katsoessani parisen vuotta sitten amerikkalaista bisness-sarjaa, jouduin toteamaan, että kyllä se maksupuoli siellä kunnossa täytyy olla, jos sairaalaan joutuu. Tv-sarjassa kaksi miestä raahasi englantilaista punaista puhelinkoppia ulos autosta. Sattui kuitenkin niin, että kolmas mies satutti jalkansa puhelinkoppiin. Heti ensimmäiseksi häneltä kysyttiin, että onko hänellä vakuutus kunnossa. Meillä Suomessa vastaavassa tilanteessa mieheltä olisi kysytty tarvitseeko lähteä lääkäriin.
Hyvä esimerkki amerikkalaisesta terveydenhoidosta on muun muassa Michael Mooren elokuva Sicko, jossa Moore haastattelee esimerkiksi syyskuun 2001 terrori-iskussa auttaneita palomiehiä ja vapaaehtoisia. Muistaakseni elokuvassa on kohtaus, jossa mies ompelee itse pahasti rikkoutuneen polvensa. Omassa kodissaan, koska hänellä ei ole varaa saada kunnollista hoitoa terveydenhuoltojärjestelmän puitteissa. Siis sellaisen järjestelmän puitteissa kuin meillä Suomessa on. Edellä olevilla ihmisillä muistaakseni vakuutusasiat olivat kunnossa, mutta esimerkiksi lääkkeet olivat sen verran kalliita, että heillä ei ollut niihin varaa. Mitkään Kela-korvaukset eivät siis olisi siellä tulleet kysymykseen. Niinpä Moore ottaa ja kuljettaa nämä onnettomat ihmiset Kuubaan. Siellä asiat sitten hoituvat. Lääkekulutkin ovat murto-osa siitä mitä Amerikassa. Eikä ihme sillä Kuuban terveydenhoitojärjestelmä on huippua.
Jotkut voisivat tietysti sanoa, että älä nyt noihin tv-sarjoihin ja Mooren filmeihin luota. Etsisin tietysti tietoa muualtakin, olenhan tottunut siihen, etten luota pelkästään yhteen lähteeseen. Niinpä sitten menin Tampereella Akateemiseen Kirjakauppaan ja ostin Anu Partasen kirjoittaman kirjan ‘Pohjoinen teoria kaikesta – Parempaa elämää etsimässä’. Kirjan alkuteos muuten sai heti ilmestyttyään hyvän vastaanoton Yhdysvalloissa.
Kirjoittaja: Samuli Heikkilä (C)