Tampere 20.1.2018
“Sosiaali- ja terveyspolitiikan professori Juho Saari Tampereen yliopistosta on huolissaan. Suomalaiset kokevat poikkeuksellisen vahvasti, että enää ei olla samassa veneessä. Toisin sanoen ihmiset eivät koe aiemmassa määrin yhteenkuuluvuuden tunnetta.” (Yle.fi, 30.11.2017)
Sanonpahan vain, että on syytäkin olla huolissaan.
Toisaalta jos vertaa Suomea esim. USA:han, meillähän on moni asia paljon paremmin. Vaikka heillä on myös hyvinvointiyhteiskunta, he haluavat kuitenkin asua juuri sellaisessa, mutta eivät kuitenkaan hyvinvointivaltiossa kuten me suomalaiset. Esimerkiksi suomalaisilla työttömillä on siinä suhteessa paremmin asiat, että työttömillä on sairausvakuutus, mutta usalaisilla työttömillä taas ei. Sairastuminen työttömänä USA:ssa voi tulla kalliiksi. Todella kalliiksi. Ja kun usalainen työtön työllistyy, saattaa sairausvakuutuspuoli olla uudessa työpaikassa edellistä huonompi.
Mikä on hyvinvointiyhteiskunnan ja hyvinvointivaltion ero? Käsittääkseni ero on juuri kansalainen-valtio-suhteessa. USA:laisessa hyvinvointiyhteiskunnassa kansalaiset haluavat pitää itsenäisyytensä suhteessa valtioon, he eivät siis halua, että valtio heitä holhoaa. Näin ollen esimerkiksi sosialismi on heille kirosana. Hyvinvointivaltiossa suhde olisi tällöin valtio-kansalainen; hyvinvointivaltiossa suhde on vastavuoroisuus-suhde: kansalaiset maksavat verot ja odottavat vastaavasti saavansa yhteiskunnalta palveluja. Eli hyvinvointivaltiossa valtio siis pitää huolta kansalaisistaan ja kansalaiset myös odottavat sitä. (Kansalaisen ja valtion välisestä vastavuoroisuus-suhteesta kirjoitettiin muistaakseni Mirkka Danielsbackan ja Antti Kujalan kirjoittamassa kirjassa ´Hyvinvointivaltion loppu – vallanpitäjät, kansa ja vastavuoroisuus. Kirjassa asiasta siis enemmän.)
USA:ta pidetään “mahdollisuuksien” ja “itsenäisyyden” ja “vapauden” maana, mutta ihan oikeasti nuo asiat toteutuvat vasta täällä Pohjoismaissa pohjoisen rakkauden teorian mukaisesti. Tämä asia tulee hyvin selville Anu Partasen kirjassa Pohjoinen teoria kaikesta -kirja. Saamme siis olla monella tapaa kiitollisia asuessamme hyvinvointivaltiossamme.
Lainaus Yle.fi:n artikkelista: “Myös näkemys hyvinvointivaltiosta jakaa suomalaisia. Tutkimuksesta riippuen kolmas- tai neljäsosa kansasta pitää hyvinvointivaltiota laiskistavana. Toisaalta on paljon väestöryhmiä, joiden mielestä hyvinvointivaltio on hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen välttämätön edellytys ja hyvinvointivaltio suomalaisen identiteetin osa.” (Yle.fi, 30.11.2017)
Kirjoittaja: Samuli Heikkilä (C)