(Julkaistu 1. kerran 12.1.2017 sivuna, mutta ei artikkelina.)
Kuten Moheb Costandin kirjassa kerrotaan, olemme vasta raapaisseet pintaa aivotutkimuksessa, vaikka tutkimusta on tehty jo kauan. Siitä huolimatta vielä paljon on selville saamatta. Kautta aikojen esimerkiksi filosofeja on mietityttänyt se mitä on tietoisuus. Neurotieteilijä toki voisi kysyä missä tietoisuus aivoissa on ja miten se siellä on rakentunut.
Olin 2000-luvun puolivälissä eräällä yliopistokurssilla, joka käsitteli juuri aivoja ja ihmisen ajatustoimintaa. Esitin siellä hieman kriittiseen sävyyn kysymyksen, että eikö ole vaarallista jos ihmisen ajatuksia joskus päästäisiin lukemaan. En saanut luennoitsijalta enkä keneltäkään muulta kommentteja. Kysymys on kuitenkin hyvin oleellinen. Siinä mielessä olen teknologiakriittinen, että esitän kysymyksen: “Mihin asti olemme valmiita kehittämään teknologiaa?” Jos ajatuksia joskus pystyttäisiin tekniikan keinoin “lukemaan” voitaisiinko ajatusten lukeminen valjastaa esimerkiksi totalitäärisen valtion käyttöön? Esimerkiksi Pohjois-Korean johtajat voisivat olla asiasta mielissään.
Ajatuksia tuskin pystytään sellaiseen lukemaan tekniikan keinoin vielä pitkään aikaan. Costandin kirjassa kuitenkin todetaan, että vielä 15 vuotta sitten olisi pidetty utopiana sitä, että ajatuksen avulla ihminen voisi liikuttaa ulkoisia laitteita.
” Just 15 years ago, the idea of using the power of thought to control external devices sounded like science fiction, but brain-computer interfaces (BCIs) now make this possible. BCIs are devices that can decode the neuronal activity and translate it into command signals to control a machine such a robotic arm.” [1]
Kirjoittaja: Samuli Heikkilä (C)
Lähteet:
[1] Costandi, Moheb (2013). 50 ideas you really need to know – the human brain. (s. 192)