* (3.9.2022) : Mietteitä Hitchcockin Linnut-elokuvasta : kun luonto kostaa ihmiselle – vai sittenkin jotain muuta

Timo Niskanen toi aloituspostauksessaan LinkedIn:ssä esille 2.9.2022 samaisena iltana televisiossa esitetettävän Hitchcockin Linnut-elokuvan. Yle.fi:ssä 2.9.2022 julkaistiin artikkeli koskien ao. elokuvaa. [1] Artikkelin otsikko kuuluu: ”Hitchcockin Linnut oli ensimmäisiä elokuvia, joissa luonto nousee kostamaan ihmiselle.” Kommentoin Niskasen postausta seuraavasti:

”Erinomainen elokuva. Voisiko olla totta joskus jossain muodossa?? Oliko Hitchcock aikaansa edellä?”

Elokuvan nähneet tietävät juonen. Naispäähenkilö saapuu rauhalliseen amerikkalaiseen pikkukylään mukanaan kaksi rakkauspapukaijaa. Tultuaan kylään hän saa käyttöönsä moottoriveneen, jolla hän menee kaukana näkyvän saaren rantaan. Saaressa hän vie salaatuomansa linnut erään perheen taloon. Kun nainen on melkein tullut takaisin veneellään pikkukylän rantaan, niin lokki hyökkää hänen kimppuunsa ja nainen lähtee otsa vertavuotana hakemaan apua. Tuon linnun hyökkäyksestä alkaa hirvittävä tapahtumasarja, jossa kylän ihmiset joutuvat tavalla tai toisella erilaisten lintujen hyökkäysten kohteeksi.

Samaisena iltana tuli eräs toinen elokuva, jota satuin aina välillä pikkaisen katsomaan. Yllättäen kyseisessä elokuvassa kerrotaan kirjailijasta, jonka kirjaa sitten siteerataan hieman yllättävästi. Sitaatti kuuluu vapaasti: ”Kun linnut ovat häkissä, niin taivas raivoaa.” Ihan kuin sattuman oikusta satuin näkemään tuon kohdan.

Siinä vaiheessa kun naispäähenkilö vie papukaijat salaa perheen taloon, niin minulle tuli ajatus, jota en ole aikaisemmin miettinyt Linnut-elokuvaa katsoessani. Voisiko elokuvan aiheessa olla sittenkin jotakin muuta kuin luonnon kosto ihmiselle?

Elokuvan lähtökohta: Kyseessä on rauhallinen amerikkalainen pikkukylä, joka elää omaa elämäänsä. Ihmiset asuvat ja elävät ilmeisesti hyvin tiiviisti. Kylä on kaukana muusta maailmasta, ja ehkäpä muualta ei sinne pahemmin tulla tai vieraita vaikutteita ei kylään liiemmin tule.

Oletuksia vastaikkainasettelusta

Oletus: Rakkauspapukaijat (vihreitä) kuvastavat muualta kylään tulevia ulkopuolisia, erilaisia vaikutteita tai ihmisiä, joita kylän yhteisö ei suvaitse (hyökkäävät linnut). Erilaisuushan herättää pelkoa ja vastakkainasetteluja: me – ne, suomalaiset – ulkomaalaiset, rikkaat – köyhät, päivä – yö jne. Tässä on vahvasti nähtävillä ihmisen luontainen ajattelutapa.

Elokuvan loppukohtauksessa elokuvan päähenkilöt lähtevät ajamaan pois kylästä mukanaan rakkauspapukaijat. Jokapuolella on runsainmäärin lintuja, mustia ja valkoisia (mustavalkoinen suhtautuminen (samat ainaiset tavat, tiivis, ulkopuolisuuden torjuva yhteisöllisyys) ) vastaan värillinen (vihreät rakkauspapukaijat, ulkopuolisuus, erilaisuus, uudet ajatukset ja aatteet ym.). Linnut ovat lopussa rauhallisia: ne eivät enää hyökkää ihmisten kimppuun. Päähenkilöt ja papukaijat ovat lähteneet, rauha on palannut kylään (linnut!). Linnuilla tuntuu olevan vain yksi sanoma lähtijöille: ”Menkää pois!”

Kirjoittaja: Samuli Heikkilä (C)

Lähteet:

[1] https://yle.fi/aihe/a/20-10003254

Scroll to Top