Minulla on kaksi asiaa, jotka aika ajoin nostattavat verenpainettani, nimittäin politiikka – ja koulu. Itselleni ei ole mitenkään vierasta puhua hyvinkin vaikeista asioista. Aikaisemmin kerroin, että mikään tekniikka ei ole aiheuttanut minulle niin paljon kiukkua, raivoa ja harmaita hiuksia kuin tietotekniikka. Samoin on myös koulun laita ja se mitä peruskoulu minulle aiheutti.
Kävin 20.9.22 divarissa, itseasiassa Tampereen vanhimmassa divarissa eli Lukulaarissa. Suosittelen! Olin taas päättänyt etten osta yhtään kirjaa, mutta niin vain ostin, ja sekin tietty koulua käsittelevä. Kirjan selkämyksessä luki kirjan nimi Uupuneet nuoret pärjääjät. Itselleni tuli heti mieleen 80-luku ja jupit. Tuolloin puhuttiin nuorista urbaaneista osaajista (young urban professional persons). Kirjan täytyi siis käsitellä nuoria työssäkäyviä, mutta kyseessä olivatkin tämän ajan uupuneet lukiolaiset.
Kun itse opiskelin 1980-1990 -lukujen taitteessa lukiossa, niin kyllä silloinkin vaadittiin. Ei tosin puhuttu laajemmin mistään lukiolaisten uupumisesta, toisaalta meillä ei ollut tuolloin nykyisenkaltaisia tietokoneita, Internetiä, tabletteja, somea – älypuhelimista puhumattakaan. Itse olin kylläkin uupumisen rajoilla, en tosin opiskelusta, jos en olisi niin paljon sairastellut lukiossa, niin ehkä olisin voinut kirjoittaa paremmat paperit.
Joskus lukiossa kummastutti se, että miksi kielten opettajat tuntuivat vaativan meiltä niin paljon: meillä oli esim. englannistakin varmaan 8 sivun koe, joka oli tehtävä tunnissa. Miksi? Itselleni oli huomattavasti parempi tehdä iso koe parissa tunnissa iltalukio-opiskelijana hieman myöhemmin.
Kirja pitäisi siis ehdottamasti lukea ja tehdä siitä jonkinlainen referaatti (nyt ilman lukion suomaa pakkopullaa). Kirjan takakannesta: “Kirjaa varten haastatellut kymmenet (!!) nuoret kertovat avoimesti väsymyksestään, huolistaan ja oireiluistaan. Heidän tarinoidensa kautta välittyy elävä kuva tämän päivän lukiolaisen todellisuudesta. Millaista on elää nykyajan suorituskeskeisessä yhteiskunnassa, jossa joutenolo mielletään helposti laiskuudeksi ja menestyminen on tavoiteltavin asia elämässä? “
Kirjoittaja: Samuli Heikkilä (C)
