Vai onko sittenkään?
On kyllä perin mielenkiintoista, että aikoinaan saatiin nopeasti CFC-kaasut kieltävä sopimus, joten otsonikato saatiin hallintaan. Tosin omituinen juttu oli koronarokotteen kehittäminen, sekin nopeasti. Kummassakin tapauksessa on ollut prioriteettina ylimmällä tasolla ihmiskunnasta huolehtiminen.
Mutta kun kyseessä on ilmastonmuutos, niin meillä ei olekaan yht’äkkiä mitään kiirettä. 30 vuotta sitten pidettiin muistaakseni ensimmäinen ympäristökonferenssi. Greta Thunberg taisi muistaakseni jossain todeta, että 30 vuotta on hukattu. Miksi heräsimme vasta 2018, kun IPCC:n ja YK:n raportit julkaistiin.
“Ai mitä, pitääks meidän tehdäkin jotain. Ei kai meillä ole mitään kiirettä.”
JFK – Avoin tapaus – elokuvassa mystinen Herra X toteaa: “No war, no money.” Minä toteaisin vastaavasti “No fossile fuels, no money.”
Meillä on jo kaikki tarvittava teknologia, jolla voimme vaikuttaa ilmastonmuutokseen. Entäs se poliittinen tahto sitten??
Kirjoittaja: Samuli Heikkilä (C)