* (13.6.2023) : Laitteista, koneista, niiden käyttöliittymistä ja käytettävyydestä : Osa 3 – käytettävyys loppukäyttäjän näkökulmasta

Seuraavassa jälleen pientä pohdintaa käytettävyysasioista. Näitä pohdintoja olen pyöritellyt päässäni jo ties kuinka monet kerrat. Oikeastaan tälle postaukselle antoi sysäyksen Arto Karhun postaus LinkedIn:ssä 13.6.2023. Postauksen otsikko on ”Uusi liikeidea”. Postauksessaan Karhu ihmettelee sitä miksi liikeideaa testataan omilla tutuilla, jotka eivät välttämättä ole niin kriittisiä liikeideaa kohtaan, jos ovat kriittisiä ollenkaan. Eli testaaminen voikin mennä lähinnä miellyttämisen puolelle ja korjaavia kommentteja ei kenties esitetä. Toisinsanoen liikeidea pitäisikin ”testata” loppukäyttäjillä.

Aikoinaan opin seuraavan: toiminta-ajatus kertoo yhdellä lauseella mitä firma tekee, mutta liikeidea laajentaa toiminta-ajatusta vastaten kysymyksiin: Mitä? Kenelle? Miten? Sittemmin liikeidean kysymyslistan järjestystä muutettiin: Kenelle? Mitä? Miten? Meneekin vaikeammaksi, sillä ensin kun tuotettiin jotain tavaraa tai palvelua tuotantosuuntautuneesti, niin jälkeenpäin huomattiin, että asiakassuuntautuneisuus olisi parempi tie. On aina helpompi miettiä ensin kysymystä ”Mitä?” kuin että ensin kysyisi ”Kenelle?” Sehän pakottaa meidät toimimaan asiakasta ja kohderyhmää ajatellen.

Päivän tärkeät kysymykset käytettävyyttä ajatellen:

* Miksi niin usein loppukäyttäjä tuntuu unohtuvan tuotteen (tässä: konkreettisen tavaran) suunnittelussa? Tai: jos loppukäyttäjä kyllä huomioidaan, niin onko tuotetta (tavaraa tai palvelua, tai niiden yhdistelmää) testattu?
* Kenelle suunnittelija oikein suunnittelee tavaran, esim. lampun, itselleen vai loppukäyttäjälleen?
* Miksi meidät pakotetaan ajattelemaan?
* Unohtuuko testaus?

Edellä olevaan liittyy vahvasti arkielämän tilanne, jonka sain kokea ystävieni luona, kun tarkoitus oli vaihtaa omakotitalon lamppuja. Ensimmäinen ongelma tuli vastaan rappuvalojen kanssa: alimmaisen sai kyllä vaihdettua, sillä lamppu oli sijoitettu siten, että lampun ylettyi vaihtamaan. Toinen olikin sijoitettu siten, että vaihtamiseen olisi tarvittu akrobaatin välineet: lamppu oli portaiden yläpäässä kiinnitettynä seinään siten että avuksi olisi tarvittu tikkaat. Miten sijoittaa ne portaisiin? Siinäpä todella hyvä kysymys. Emme yrittäneet sitä kaverin kanssa sillä sopivia tikkaita ei ollut ja vaihtaminen olisi ollut vaarallista.

Toinen lampunvaihto sijoittui pesuhuoneeseen: ongelma tuli vastaan siinä vaiheessa, kun yritin monta tuskaista kertaa saada lampun suojusta irti. Yritin kääntää kumpaankin suuntaan ja jostain kuului ”kliks”, mutta siihen se jäi; lampun suojus pysyi tiukasti paikallaan. Tulos: lamppu jäi siltä erää vaihtamatta, täytyy ilmeisesti kutsua paikalle sähkömies.

Lamppujen vaihtamiseen liittyy se kulunut vitsi eli ”Kuinka monta insinööriä tarvitaan vaihtamaan lamppua?” Kai siihen varmaan yksikin insinööri riittää, mutta entäs mites toimitaan sen lampun suojuksen kanssa?

Kirjoittaja: Samuli Heikkilä (C)

Scroll to Top