Ostin divarista vähän aikaa sitten Aarno Malinin kirjoittaman kirjan Mies, jota ei uskottu (2023). Aivan loistava kirja, vaikka onkin hyvin karua luettavaa. Kirjaa lukiessa avautuu hyvinvointivaltiomme (??) nurja ja mielivaltainen puoli…
Minua huvittaa se, että Suomesta yritetään tehdä kärkimaata asiassa kuin asiassa. Esimerkkinä käy se, että Suomesta yritetään tehdä tasa-arvon kärkimaata. Malinin kirjaa lukiessa pistää vihaksi, suututtaa, verenpaine nousee. Miten voi olla, että yhdelle suomalaiselle on parinkymmenen vuoden ajaksi käynyt niin huonolla tavalla. Kun silmäilin kirjaa divarissa, niin ajattelin aluksi, että Malin kirjoittaa jostakin toisesta henkilöstä, mutta ehei, ilmeisesti Malin kirjoittaa itsestään.
Kirjan sivulla 7 Malin toteaa seuraavasti: “1990-luvulla koin musertavia kohtaamisia lääkärien ja virastojen kanssa ja putosin turvaverkkojen läpi.” Malin menetti terveytensä 17-vuotiaana ja kirjan nimen mukaisesti häntä ei moniin vuosiin uskonut kukaan. Yllättävää onkin, että Malin on omistanut kirjan vanhemmilleen: ehkä he sentään Malinia uskoivat.
Voisin tähän siteerata vaikka kuinka paljon Malinin kirjasta, mutta niin en voi tehdä. Minulla on teille lukijoilleni kuitenkin sanottavaa: “Lukekaa ehdottomasti tämä kirja!”
Tylyin lukemani kommentti kirjassa on sivulla 46. Siellä sosiaalitoimiston virkailija toteaa Malinille: ” “Täältä et saa mitään”, hän sanoi kun olin lähdössä pois. “Parasta kun vain lopetat iltalukion ja muutat takaisin vanhempiesi luokse.” ”
Mietin kirjaa lukiessani joidenkin ihmisten empatiakyvyttömyyttä: kohteena ovat tässä suhteessa niin Kelan ja sosiaalitoimiston virkailijat kuin korkeastikoulutetut lääkäritkin. Olen miettinyt joskus sitä, että lääkäriksi pääsyyn vaaditaan niin paljon, mutta vaaditaanko lääkäriki opiskelevilta empatiaa ja taitoa kohdata ihminen yksilönä?
Jos voittaisin lotossa oikein paljon rahaa, niin teetättäisin Malinin kirjasta painoksen ja kirjoja jakaisin ja postittaisiin Suomen Kela- ja sosiaalitoimistoihin ja tietysti lääkäreillekin.
Ja lopuksi: Minä uskon Malinia!
Kirjoittaja: Samuli Heikkilä (C)