Minun ei ole koskaan tarvinnut miettiä työttömänä sitä mitä tekisin. Olin kylläkin aikoinaan esim. parina vuotena palkkatukityössä toimistonhoitajana eräässä asukasyhdistyksessä. Mutta olin myös seitsemän muutakin vuotta työssä ao. yhdistyksessä, tosin palkattomana, mikä ei minua juurikaan häirinnyt. Olin muun muassa kirjanpitäjänä ja palkanlaskijana ja webmasterina, ja kyllä, kaikki nämä TE-toimistolle kiltisti ilmoitin ja TE-toimisto ne myös hyväksyi.
Olen opiskellut mm. iltalukiossa monena vuotena korottaen arvosanojani, samoin kuin työväenopistossa, sielläkin erilaisia kursseja. Koskaan en pakotettuna, vaan täysin omasta mielenkiinnostani ja tahdostani. Sisäinen motivaatio on ulkoista tärkeämpää!
Vuosina 2006 – 2012 olin muutamaan otteeseen vuoden verran palkkatukityössä, mutta silloin tein myös monta sataa tuntia vaatineen pienoisrautatieprojektin.
Olen myös työttömyysaikanani ollut vapaaehtoistyössä vuodesta 2005 lähtien mm. ev.lut.seurakunnan alaisuudessa, ja SPR:llä nyt kolmas vuosi menossa. Olen työttömänä myös opiskellut itsenäisesti monia eri aihealueita, pitänyt vuodesta 2016 lähtien omaa blogiani. Olen myös viitenä vuotena toiminut lasten ja nuorten tukihenkilönä. Tästä työstä sain tukipalkkioita.
Näiden kaikkien lisäksi olen tehnyt joitakin itsenäisiä, organisaatioista riippumattomia ohjelmointiprojektia, mm. lapsuudestani saakka haaveileman seikkailupelin (tekstipeli ja sittemmin myös osittain graafisena).
Parisen vuotta olen toiminut asunto-osakeyhtiön hallituksen jäsenenä ja vuoden verran myös puheenjohtajana. Kuntoilen, käyn kävelylenkeillä, voimistelen ja voimaharjoittelen viikoittain. Silloin tällöin käyn mm. divareissa ja museoissa. Kirjat ovat yksi parhaimmista asioista elämässäni! Kotona ei tarvitse miettiä mitä tekisi, jos muita töitä ei ole: kotityöt kyllä vievät aikaa!
Kirjoittaja: Samuli Heikkilä (C)