Olen viimeisen vuoden aikana toiminut taloyhtiön hallituksen jäsenenä ja puheenjohtajana. Kesällä olin pari kuukautta eräässä yhdistyksessä toimistotyöntekijänä. Nyt toimin henkilökohtaisena avustajana keikkatyössä. Silti tunnen syyllisyyttä, siitä, että en ole puurtamassa kaikkien niin kovasti kunnioittamassa kahdeksan tunnin päivätyössä. Opiskellut olen jo niin paljon, että siihen ei oikein jaksa nyt innostua ellei sitten ole kyseessä esim. jokin työväenopiston kurssi.
Kukaan ei tule antamaan sinulle palkintoa työstäsi ellet anna sitä palkintoa itse itsellesi! Ja muista, että palkinnon työstä voinemme antaa itsellemme ja toisillemme vaikka joka päivä, joka hetki, ei siten, että vasta eläkkeelle jäätyämme kakkukahvit tarjotaan ja kultainen rannekello lahjaksi annetaan.
Paljastan nyt sen mitä olen niin monelle ihmiselle muutamina viime vuosina sanonut: “Voimia työhön!” Olin joitakin aikoja sitten käymässä eräässä apteekissa ja totesin farmaseutille asioinnin lopuksi: “Minulla on sinulle nyt tärkeää asiaa. — Voimia työhön!” Farmaseutin lausahdus jäi hyvin mieleeni: “Kiitos! Olen ollut tässä työssä 40 vuotta ja kukaan ei ole sanonut minulle näin.”
Muistakaa kolme merkittävää asiaa:
1. Armahtakaa itsenne ja toisenne. Silloin pääsette jo hyvin pitkälle.
2. Kannustakaa toisianne aika ajoin. Antakaa hyvää palautetta ennemmin kuin moitetta.
3. Muistakaa sanoa itsellenne: “Olen riittävä ja tottavie kova jätkä!”
Kirjoittaja: Samuli Heikkilä (C)