Suhtaudun yleensä hyvin suopeasti puhelinmyyjiin ja keskustelen heidän kanssaan kohteliaasti. Tämä sama herrasmiesmäinen kohteliaisuus tulee muistaa myös kaikissa muissakin puhelinkeskusteluissa. Puhelinmyyjät tekevät kuitenkin pitkää päivää ja palkka voi olla mitä on ja työ saattaa olla raskasta. Olen keskustellut muutamien puhelinmyyjien kanssa heidän työstään ja he ovat todenneet, että on “monenlaisia asiakkaita”.
9.12.2024 minulle soitti puhelinmyyjä koskien HS:n digi-lehteä, koska olen sitä nyt parisen kuukautta tilannut. Puhelinmyyjäthän eivät koskaan kysy ensimmäiseksi sitä onko asiakkaalla tarvetta ao. tavaralle tai palvelulle, vaan ensin tulee pitkä puhe siitä mitä kaikkea mahtavaa on taas meille kuluttajille tarjolla. Kuulemma olisin saanut pääsyn (niin ainakin ymmärsin) tai ilmeisesti mahdollisuuden tilata 14 aikakauslehden joukosta (voi hyvänen aika!), mutta jouduin toteamaan, että ei minulla ole aikaa. Mutta kun sitä myyntipuhetta tuli sieltä tyyliin pa-pa-pa-pa-pa, eikä edes olla sodassa.
Toiseen mahdollisuuteen saada mitä hienoimpia tarjouksia ja kokeiluja, niin jouduin siihenkin kieltäytymään. Totesin, että seuraan kyllä uutisia muutamasta kanavasta ihan joka päivä, mutta että infoa tulee tänä päivänä ihan riittävästi. Myyjä jatkoi taas eikä oikein ymmärtänyt, että ei kun ei. Sitten tein jotakin tavallisesta puhelinkäyttäytymisestäni poikkeavaa, nimittäin suljin puhelimeni. Tyly juttu, mutta tässä tapauksessa tarpeellista.
Muutamia vuosia sitten tuli tv:stä aivan loistava murhasarja nimeltään Murhasta tuli totta. Ihailin aina kovasti pääosaesittäjänaista, kirjailijaa, joka aina tavalla tai toisella, tilanteesta riippumatta, suhtautui positiivisesti ja kohteliaasti keskustelukumppaniinsa. Sellainen suhtautuminen pitäisi olla meillä kaikilla.
Mutta sori puhelinmyyjät, nyt ei vaan meikäläisen pinna enää kestänyt.
Ja lopuksi kaikille työtä tekeville: Voimia työhön!
Kirjoittaja: Samuli Heikkilä (C)