Tutustuin erääseen irakilaiseen pakolaisnaiseen 14 vuotta sitten. Olemme olleet nyt yhdessä nuo kaikki vuodet. Olen huomannut sen kuinka samanlaisia olemme, hän on kristitty, joten meillä on samanlainen maailmankatsomus. Hän on älykäs, viisas, kohtelias, muut huomioonottava, seurallinen, sosiaalinen, ja maailmaa ja elämää paljon nähnyt, mm. kolme omaa maataan koskevaa sotaa. Minä kunnioitan häntä ja hän kunnioittaa minua.
Olen oppinut hänen maastaan ja historiastaan ja hän on myös opettanut minulle arabiaa ja arameaa. Vastavuoroisesti minä olen opettanut hänelle suomen kieltä.
Naiseni on kokenut Suomessa kovaakin rasismia. Tiedämme kummatkin mitä elämä on. Se ei ole helppoa, mutta vastavuoroisuudella ja toistemme kunnioituksella ja toisiimme tutustumalla saa paljon hyvää aikaan, ei rajojen laittamisella ja muurien rakentamisella.
Toivon, hyvä tekstieni lukija, että valitset kunnioittavan ja toisia ja erilaisuutta arvostavan lähestymistavan. Se kannattaa. Kokemusta on.
Kirjoittaja: Samuli Heikkilä (C)