Lainaus Jarno Limnellin LinkedIn-postauksesta: “Jos me keskenämme tulemme kovin riiteleviksi, eripuraisiksi ja epäyhtenäiseksi joukoksi, ei yhteiskuntamme tulevaisuus näytä hyvältä…”
Anna Kontula kirjoitti Eduskunta – ystäviä ja vihamiehiä -kirjassaan osuvasti, että demokratian ytimessä vallitsee konflikti. Ja tullee siellä varmasti vallitsemaan jatkossakin. Vai haluammeko Suomeen diktatuurin, jossa kaikki kuuntelevat yhtä ihmistä hiljaa ja ovat riitelemättä, sulassa sovussa? Amerikassa diktatuurin alku voi olla jo vuoden päässä.
Onkin hyvä kysyä mikä riitaa suomalaisessa yhteiskunnassa aiheuttaa tai aiheutti esim. vuonna 2023? Jos asemoin itseni esimerkiksi vasemmistoon kuuluvaksi, niin enhän kovin hyvällä voi katsoa päätöksentekoa, jossa oikeisto vie köyhältä leivän ja köyhän lapselta tutin suusta. Pitäisikö ao. tilanteessa vain katsella sivusta ja toivoa parasta ja olla riitelemättä ja vain hyväksyä tehdyt päätökset. Ei. Ei pidä hyväksyä. Jos ihmettelemme sitä miksi kansassa vallitsee eripura ja on vaara jakaantua, niin silloin poliittiset päättäjät saavat kyllä katsoa peiliin.
Tärkeää vuonna 2024 on toisen ihmisen ja vastapuolen kuuntelu, oman empatian kehittäminen, ei omien korvien ja silmien sulkeminen tehtäviltä päätöksiltä. On myös hyvä huomioida, että tehdyillä poliittisilla päätöksillä ei kyettäisi lisäämään jo olemassaolevaa vähäosaisuutta hyvinvoivien kustannuksella.
Kirjoittaja: Samuli Heikkilä (C)