Opin seuraavan asian kauppiksessa 90-luvun alussa: “Yrityksen tärkein voimavara on sen henkilöstö!” Olen usein kummastellut sitä, että jos yritykseen hankitaan miljoonia maksava tietojärjestelmä, niin aivan varmasti sen hankintaan, asentamiseen, asetuksiin sekä koulutukseen käytetään paljon aikaa. Mutta jos kyse on uuden työntekijän palkkaamisesta, niin usein olen lukenut, että ei kannata lähettää kuin parin sivun CV, koska työnantajat eivät jaksa (!!??) lukea pidempää. Eivät jaksa vai eivät viitsi??
Sitten joku keksii sanoa, että mitäs jos niitä työpaikkahakemuksia onkin vaikkapa se 200. Siihen on mielestäni työnantajan varauduttava ja vaikka suunniteltava hakemustenlukuprosessi siten, että ensinnäkin niiden hakemusten käsittelyyn varataan aikaa ja tarvittaessa vaikka palkataan lisää työntekijöitä. Yksi keino on tietysti lähettää viesti paikkaa hakeville ja kertoa, että paikkaan tuli 200 hakemusta ja että työnhakijan on nyt vain kärsivällisesti odotettava, että kaikki hakemukset (tekoälyn kanssa tai ilman?) saadaan käsiteltyä.
Viime työpaikkahaastattelussa silloinen tuleva pomoni kehui CV:täni (8 sivua) ansiokkaaksi. Hän myös totesi, että sekä hakemuksestani että CV:stäni sai hyvän kuvan siitä mitä olen hakemassa. Hän oli ilmeisesti viitsinyt lukea CV:ni.
Muistaakseni Tampere-talon johtajaksi haki aikoinaan eräs ansioitunut nainen, jolla oli 20 sivun CV. Arvatkaapa saiko hän paikan? Kyllä.
Kirjoittaja: Samuli Heikkilä (C)