Mietteitä koulusta, opiskelusta ja opettamisesta

Aloituspvm: 1.11.2024

Kirjoittaja: Kaikki kirjoitukset Samuli Heikkilän ellei toisin mainita.


Keskiviikko 3.12.2025

Aikuisopiskelijan sisäisestä ja ulkoisesta motivaatiosta

Lapsella ja nuorella motivaatio voi olla sekä sisäistä että ulkoista, mutta esim. meikäläisellä aikuisopiskelijalla ei ole oikeastaan kuin sisäinen motivaatio. Kumpi on sitten parempi? Suorittajaoppilaalla voi painaa mieltä enemmän ulkoinen paine eli esim. kaverien ja vanhempien paine. “Kyllä 10 täytyy olla, kun kerran kavereillakin on. Vähempi ei riitä.”

Tiedän mitä on olla huonosti menestyvä, mutta tiedän myös sen mitä on olla hyvin menestyvä ja kun se hyvin menestyminen tapahtuu esimerkiksi iltalukiossa tai yliopistossa. Tiedän mitä on kun lukiossa on matikan kurssin paras. Elämässä olenkin pyrkinyt noudattamaan linjaa alhaalta ylös vähitellen. Kaikkea ei voi saada heti, tässä ja nyt vaan vähitellen, ja se oikeastaan tekee elämästä kiehtovaa.

Tällä hetkellä teen muutamia “projekteja”. Sen verran olen esimerkiksi opiskeluissa ja työelämässä tehnyt kaikenlaisia aikataulutettuja projekteja, että nykyprojektini ovatkin aika lailla löyhiä. Nytkin on menossa kaksi opiskeluprojektia eli C++-ohjelmoinnin kertaamista ja toisessa projektissa opiskelen itsenäisesti lukion pitkää matikkaa. Kummatkin ovat lähinnä harrastusprojekteja, joten olen niissä oman itseni herra. Ulkoista motivaatiota ja painetta projektien tekemiselle ei ole, sisäistä kylläkin. Sisäiseen motivaatioon tosin vaikuttaa se kuinka innostunut olen, eli taukoja opiskeluun väistämättä tulee. Toisin sanoen, jos innostusta ei ole, niin ei myöskään ole välttämättä motivaatiota. Toisaalta opiskelun aloittaminen vaikka väkisin saattaa synnyttää innostuksen, joka taas vaikuttaa motivaatioon positiivisella tavalla. Se kuinka kauan innostus sitten kestää onkin sitten toinen juttu. Mutta onpahan käsiteltävää asiaa viety eteenpäin tavalla tai toisella, opiskeluun ja työhön käytetystä ajasta riippumatta.

Tosin meikäläisellä ei ole ketään kädestä kiinni pitämässä ja neuvomassa, oppi on itse otettava tavalla tai toisella, itseään ohjaten. Onneksi nykyään on kuitenkin Internet ja esimerkiksi eri someryhmien auttavat ihmiset.

Motivaatio-käsitteestä

Motivaatio on sisäinen tila, jonka esimerkiksi innostus johonkin asiaan sytyttää. Motivaatioon vaikuttaa esimerkiksi vireystila ja innostus. Motivaatiota pitää yllä esimerkiksi jokin tavoite tai palkinto. Usein olen huomannut, että suurin kynnys jonkin asian tekemiseen on asian tekemisen aloittaminen, eli tietty “kynnys” täytyy ylittää.


Perjantai 1.11.2024

Oppilaat voivat opettaa opettajaa ja opettaja oppia oppilailta

Sanoin aikoinaan toimiessani eräässä alakoulussa atk-kerhon ohjaajana, että myös opettajat voivat oppia oppilailta. Totesin, että en minä ainakaan tiedä kaikkea tietotekniikasta, joten ohjaajana ja opettajana voin ihan hyvin oppia myös oppilailta. On mielestäni vääryys ajatella vanhakantaisesti, että opettaja on ylin totuuden auktoriteetti ja oppilaat hierarkiassa alempana. Näin ei kylläkään enää ole välttämättä esim. avoimessa ja varsinaisessa yliopistossa. On tietysti myös todettava, että peruskoulussa joukkojen hallinta on yksi tärkeimmistä opettajan työvälineistä, joten opettajan auktoriteetti siltä osinkin myös korostuu. Muistan hyvin sen kuinka kasvatustieteen perusopinnoissa (kerrankin) eräs luennoitsija totesi koko salille, että kyllä hänen sanomansa saa kyseenalaistaa. Enpä ole kyllä aiemmin kenenkään opettajan suusta kuullut näin sanottavan. Mielestäni se oli hienosti sanottu! Oppilaat voivat opettaa myös luennoitsijaa!


Perjantai 1.11.2024

Opettaja ja “yhden” totuus vs. 23 oppilaan totuus

Eräällä serkullani kävi lukiossa aikoinaan seuraavasti: opettaja opetti historian tunnilla, että Suomi aloitti Mainilan laukausten myötä talvisodan. Serkkuni, joka oli hyvin valveutunut ja osasi monenlaista maailmansodan sotahistoriasta, kertoi, että isoisämme toimi aikoinaan kirjurina sodassa ja oli tekemässä pöytäkirjaa koskien Mainilan laukauksia. Silloin oli todettu se, että NL ne Mainilan laukaukset aloitti. Serkkuni opettaja ei ilmeisesti hyväksynyt tätä “totuutta”, hänen “totuutensa” oli se ainoa oikea. Ennen tätä episodia serkkuni historian numero oli 10, seuraavaksi opettaja olikin sitten “jostain syystä” johtuen laskenut serkun historian numeron seiskaksi.
Kuten hyvin tiedämme, niin NL tai nykyinen Venäjä sittemmin korjasi asian toteamalla, että NL:hän ne Mainilan laukaukset ampui, että saisi talvisodan aikaiseksi…

Perjantai 1.11.2024
Kouluopetuksen “totuudesta” – mitä oikeastaan opiskelemme ja opimme
Kouluopetuksesta ja koulu”totuudesta” on todettava se, että mitä oikeastaan kouluissa opiskelemme: valheita vai totuutta. 1. Esimerkki: Aikoinaan 30 vuotta sitten lukiossa psykologiassa todettiin, että aivot ovat muuttumattomat ja että uusia hermosoluja ei enää synny. Jo muutamia vuosia on puhuttu siitä, että aivot itseasiassa ovat plastiset, muuttuvat. On myös saatu selville, että uusia hermosoluja syntyy. 2. Esimerkki: Aikoinaan koulussa opetettiin, että Egyptin orjat rakensivat Egyptin pyramidit, voi orjaparkoja. Muutama vuosi sitten historiaa kirjoitettiin uusiksi, tutkimuksissa oli todettu, että itseasiassa palkatut ammattilaiset rakensivat pyramidit, eivät siis orjat. Tämä oli saatu selville tutkimalla egyptiläisten maalauksia. [1] [2]
[1] https://tekniikanmaailma.fi/tutkimus-viela-yli-80-vuotiaiden-ihmisten-aivoissa-syntyy-uusia-hermosoluja-tapahtuu-lapi-elaman/
[2] https://suomenkuvalehti.fi/ulkomaat/egyptin-hautaloyto-ketka-todella-rakensivat-gizan-pyramidit/

Perjantai 1.11.2024
Tarvitseeko aikuisopiskelija opettajan tukea?
Yksinkin voi opiskella ja oppia paljon, vaikka ei olekaan ketään kädestä pitämässä kiinni. Näin siis aikuisopiskelijana. Olen tällä hetkellä opiskelemassa kirjaa Tekijä – Pitkä matematiikka 6 – Derivaatta. Itselleni tällä hetkellä on opettajaa tärkeämpää se, että olen edes ylipäätään innostunut ja kiinnostunut opiskelemastani asiasta. Olen tilannut Finlandia Kirjasta pitkän matikan kirjan koskien trigonometrisiä funktioita.
En ollut koskaan ennen erästä Youtube:n matikkavideota katsottuani tietoinen aaltokuvion funktiosta, olin kylläkin niin innostunut ainakin ajatuksissani, että ajattelin ratkaisevani funktion itse. Tiesin trigonometriset funktiot ja jotenkin aavistin että sinifunktiolla saattaisi olla aaltomuodon kanssa jotakin tekemistä. Tosin lipesin siitä omasta ratkaisusta ja katsoin Youtubesta aaltofunktiovideon.
Vielä en ole tarvinnut opettajan apua matikan kotiopiskelussa. Paljon on asioita, joita en matikasta osaa ja vaikka joskus olisinkin osannut, niin olen unohtanut. Se onkin ihmismuistin riesa, se kun unohtaa asioita, kun ei niitä käytä tai ole tarvetta. Tosin pyörällä ajamisen osaa aina, vaikka olisi ajamatta muutaman vuoden.

Scroll to Top