* (4.11.2024) : Voiko elämä olla jotakin muutakin kuin ainaista puurtamista?

Miksi rennostieläjiä moititaan? Metsästäjä-keräilijä-aikana ihmiset tekivät vain kolme tuntia päivässä “töitä” ja kun siirryttiin maanviljelysvaiheeseen eli sieltä “paratiisista” pois, niin voisi sanoa, että silloin vasta alettiin tehdä sitä, jota työksi kutsutaan (otsasi hiessä sinun pitää leipäsi (huom! leipäsi) syömän ). Monesti olen tullut ajatelleeksi sitä, että olisiko meidän ihmisten sittenkin ollut parempi pysyä metsästäjä-keräilijöinä. Toisaalta, ihan oikeasti, en haluaisi elää sitä aikaa, olen oikeastaan monesti miettinyt sitä, että olen syntynyt juuri oikeaan aikaan. Saanut elää ja nähdä monia ihmeellisiä asioita, joista esimerkiksi sata vuotta sitten ei olisi osattu edes uneksia.

Nyky-yhteiskuntamme ihannoi suuresti niitä, jotka tukka putkella painavat töitä projektista toiseen, itseään säästämättä. Myönnän itsekin olevani sellainen ihminen, joka ei oikein osaa levätä, paitsi sairastaessa. Osa nuorista haluaa saada kaiken alle 25-vuotiaana, sillä kaikki pitää elämässä saada alle 25-vuotiaana. Nämä nuoret ovat sitten kouluissa niitä kympin suorittajia, joille ei vähempi riitä, koska pitää miellyttää sekä vanhempia että kavereita. Sitten ihmetellään, että miksi niin moni uupuu ja ehdotetaan, että pidä vähän lomaa. Ja sen loman jälkeen painetaan taas tukka putkella ja taas uuvutaan, kun ei elämästä jo yhdellä kertaa opittu.

Muistakaa se mitä Samuli Edelman sanoi osuvasti eräässä kivennäisvesimainoksessa: “Pitäis osata joskus armahtaa itsensä!”

Kun lukee esim. James Suzmanin kirjaa Työn historia (2022), niin kirjan alussa kuvataan sitä miten ihminen on kehittänyt koneita ja robotteja. Tavoitteena on siis ollut pitkällä tähtäimellä, että ne tekisivät työt ja ihminen voisi ottaa rennosti ja vaikkapa opiskella ja nauttia vapaa-ajasta. Melkoinen paradoksi, kun ajattelee sitä, että työn tekoahan me ihmiset olemme aina arvostaneet ja moittineet laiskureita ja rennosti ottajia.

Kirjoja, jotka kannatta lukea tai edes silmäillä:

* James Suzman (2022). Työn historia – mihin käytämme aikamme.
* Ford, Martin (2017). Robottien kukoistus – Teknologia ja massatyöttömyyden uhka.
* Juha T. Hakala ( ). Suoritusyhteiskunta.
* Huhta, Liisa (2022). Uupuneet nuoret pärjääjät.

Kirjoittaja: Samuli Heikkilä (C)

Leave a Comment

Your email address will not be published. Required fields are marked *

Scroll to Top