* (9.12.2024) : Kirjallisuuden lukeminen kannattaa aina – etenkin syvällinen, pohtiva lukeminen

Itse en ole kovinkaan nopea lukija, koska teen kirjan sivuille ja marginaaliin merkintöjä ja myös pohdin tekstiä suhteessa muihin asioihin.

Minua kiinnostavat enemmän eri aiheiset tietokirjat kuin romaanien lukeminen. Mainioista ja humoristisista kirjailijoista mainittakoon kuitenkin esim. Arto Paasilinna ja Kalle Isokallio. Tietokirjojen suhteen minulla on se periaate, että koko kirjaa ei tarvitse lukea kannesta kanteen. Ei koulussakaan aina kaikkea kirjasta opiskeltu ja käsitelty. Jos sinulla olisi miljoona sivua pitkä tietokirja, niin lukisitko siitä kaiken, vai vain itsellesi relevantin?

Tässä kirjallisuusluetteloni: https://kaskipaja.net/kaski/kirjallisuusluetteloni/

Tällä hetkellä luettavanani on skientologiaa koskeva kirja, jonka on kirjoittanut Mariette Lindstein. Kirjan nimi on Pako kultista – 25 vuotta skientologialiikkeen ytimessä. Joskus lainaan kirjoja kirjastosta ja Lindsteinin kirja onkin yksi niistä.

Olen ostanut paljon kirjoja mm. divareista. Täällä Tampereella onkin todella monta mainitsemisen arvoista divaria, esimerkkeinä mainittakoon Laukontorin divari sekä Lukulaari, joka on Tampereen vanhin divari. Divareista voi bongata yllättäviäkin löytöjä, joululahjaostoksille ei välttämättä kannata mennä kirjakauppaan. Lisäksi Tampereella keskustassa on monia kirjakauppoja, suurempia ja pienempiä, joissa käyn silloin tällöin.

Kirjojen ostamisessa pätee sama sääntö kuin osakkeissakin, osta halvalla, jos mahdollista. Osakkeet voi myydä kalliimmalla, jos niin sattuu, mutta jos haluat myydä kirjan divariin, niin asia onkin sitten ihan toinen. Tämä riippuu tietysti kirjasta, mutta mitä olen myyjä-asiakas-keskusteluja korvakuulolta kuunnellut, niin jotkut kirjat divareihin myytyinä päätyvät hyllyihin, jotkut varastoon, jotkut taas menevät kirpputoreille. Esimerkiksi joitakin kirjoja  ei taas oteta vastaan eli osteta divareihin, koska ne eivät välttämättä menisi kaupaksi. Itse olen myynyt tasan yhden kirjan divariin. Kirja oli oikeastaan sarjakuvakirja ja siitä onneksi jokusen euron onnistuin saamaan. Eli euronkuvat silmissä ei kirjojen kanssa divariin kannata niitä myymään lähteä. Tosin jotkut, esim. 80-luvulla ilmestyneet sarjakuva-albumit voivat maksaa divareissa kymmeniä euroja.

Olen käynyt eri divareissa kymmeniä kertoja, mutta olen aina ostanut jotakin, mutta en ole oikeastaan kysynyt sitä mitä kirjoja divarit ottaisivat myyntiin. Kannattaa siis ennen kuin divariin menee kirjojaan myymään varmistaa se mitä kirjoja ym. divarit ostavat eli kirjojen kanssa en välttämättä menisi divariin suoraan. Kun on ensin selvillä se mitä kirjoja ym. divarit ostavat, niin sitten vasta viedä kirjat ym. näytille. Jos on esimerkiksi sarjakuviin erikoistunut divari, kuten esim. täällä Tampereella toimiva Antikvariaatti Makedonia on, niin loogisesti päätellen he ottavat sarjakuvia vastaan. Ja sarjakuvien suhteen heillä myös asiantuntemusta tuntuu olevan. Tosin heillä on myös esim. romaaneja ja tietokirjoja jonkin verran myynnissä.

Antikvariaattien myyjät tuntuvat tietävän myytävät tuotteensa hyvin ja heillä tuntuu olevan laaja-alainen tietämys eri aihealueiden kirjallisuutta koskien. Olenkin joskus miettinyt sitä voiko divarin perustaa ihan tuosta vain vai pitäisikö ensin toimia vaikka myyjäharjoittelijana jossakin divarissa.

Kirjakaupoissa uudet suomalaiset tietokirjat ovat järjestään 30 euron hujakoilla ellei kyseessä sitten ole jokin liiketalouden alaan tai lakeihin liittyvä kirja, jolloin mennään helposti yli 50 euron. Joskus englanninkielisen kirjan voi saada halvemmalla kuin vastaavan suomalaisen.

E-kirjoja olen ostanut enimmäkseen vain Adlibriksen kautta, mutta totta puhuen painettu kirja on se ainoa oikea. Sitä voi pitää sohvalla kädessä, se ei tarvitse sähköä ja merkinnät eivät katoa, jos lukusovellusta vaihtaa. Kokemusta merkintöjen katoamisesta on.

Sanoin kerran eräälle kirjakaupan myyjälle seuraavasti: “Kun muut menevät työn jälkeen pubiin, niin minä menen kirjakauppaan!”

Kirjavinkkejä:

– Barnett, Kristine (2013). Ihmeellinen mieli – Poikani tarina
– Hakala, Juha T. (2023). Suoritusyhteiskunta – oireita ja selviytymiskeinoja.
– Jungner, Mikael (2010). Outolintu.
– Karisto, Ilkka (2021). Vuosi ilman nettiä.
– Keskisarja, Teemu (2021). Kyllikki Saari – Mysteerin ihmisten historia
– MacNulty, W. Kirk (2007). Vapaamuurarit – Symbolit, salaisuudet, merkitys
– Partanen, Anu (2017). Pohjoinen teoria kaikesta
– Sivelä, Jonas (2015). Kaiken takana on salaliitto

Kirjoittaja: Samuli Heikkilä (C)

Leave a Comment

Your email address will not be published. Required fields are marked *

Scroll to Top