Tervetuloa borssikeiton, kanaviillokin ja kesäkeiton luvattuun maahan – Suomeen!
Aamulehden digi-lehdessä on 9.11.2025 julkaistu artikkeli otsikkolla: “Neljä viikkoa kouluruokaa”. Siinä toimittaja Satu Peltola söi Tampereella eräässä alakoulussa neljä viikkoa Suomen “haukutuinta ruokaa” eli kouluruokaa. Artikkeli on tosin tarkoitettu vain tilaajille, joten en pääse lukemaan muutamaa kappaletta enempää. Huvittavinta on kuitenkin toimittajan oman lapsen lausahdus: “Et tule selviämään.”
Suomalainen kouluruoka ei aina ole ollut itsestään selvyys: vielä omien vanhempieni kouluaikoina kouluun vietiin omat eväät. Olette muuten varmasti huomanneet monesti, että kun nykyään valitetaan asiasta kuin asiasta (eli itseasiassa asiat ovat hyvin), niin edellinen sukupolvi vetää aina esiin mieleenpainuvan korttinsa eli “Silloin kun minä olin nuori, niin …”. Eli toisin sanoen “Syö, toimi, äläkä valita!”.
Maailmanmeno on jo 30 vuodessa muuttunut merkittävästi eli olemme saaneet onneksemme saada kokea Internetin tuomat mahdollisuudet, tekoälyn nousun, älypuhelimet, tabletit, matkapuhelimien tulon ym. monet härvelit.
Ostin vuonna 2018 ensimmäisen älypuhelimen. Ajattelin kokonaisen vuoden, että älypuhelimen käyttö on täysin turhaa ja pärjäsinkin ihan hyvin “tavallisella” Nokian pikku kapulalla. Mutta autas, kun sitten vuonna 2019 aloitin älypuhelimen käytön, niin siitä on tullut itselleni läheisempi kuin omista läheisistäni.
Silloin kun minä olin nuori, niin kukaan ei ollut edes kuullut mistään Internetistä, saati www-sivuista tai siitä, että jokaisella olisi oma puhelin, jolla voisi soittaa ja lähettää viestejä. Ei ollut älypuhelimia, tabletteja, ei omaa kannettavaa, ei nettinysseä, hyvin selvisin lapsena kolikkopuhelimien ja puhelinluettelojen kanssa.
Peruskoulun ala-asteella meillä oli pakko syödä ruoka. Itselläni ei koskaan ollut vaikeuksia syödä kouluruokaa, vaikka kesäkeitosta opinkin pitämään vasta yläasteella: silloin se jo maistuikin huomattavasti paremmalta. Mutta ilman pakkoa.
Kirjoittaja: Samuli Heikkilä (C)