{"id":1902,"date":"2024-11-01T09:11:15","date_gmt":"2024-11-01T09:11:15","guid":{"rendered":"https:\/\/kaskipaja.net\/kaski\/?page_id=1902"},"modified":"2025-12-05T07:53:54","modified_gmt":"2025-12-05T07:53:54","slug":"mietteita-koulusta","status":"publish","type":"page","link":"https:\/\/kaskipaja.net\/kaski\/mietteita-koulusta\/","title":{"rendered":"Mietteit\u00e4 koulusta, opiskelusta ja opettamisesta"},"content":{"rendered":"

Aloituspvm:<\/strong> 1.11.2024<\/p>\n

Kirjoittaja:<\/strong> Kaikki kirjoitukset Samuli Heikkil\u00e4n ellei toisin mainita.<\/p>\n

\n

Keskiviikko 3.12.2025<\/strong><\/p>\n

Aikuisopiskelijan sis\u00e4isest\u00e4 ja ulkoisesta motivaatiosta<\/strong><\/p>\n

Lapsella ja nuorella motivaatio voi olla sek\u00e4 sis\u00e4ist\u00e4 ett\u00e4 ulkoista, mutta esim. meik\u00e4l\u00e4isell\u00e4 aikuisopiskelijalla ei ole oikeastaan kuin sis\u00e4inen motivaatio. Kumpi on sitten parempi? Suorittajaoppilaalla voi painaa mielt\u00e4 enemm\u00e4n ulkoinen paine eli esim. kaverien ja vanhempien paine. “Kyll\u00e4 10 t\u00e4ytyy olla, kun kerran kavereillakin on. V\u00e4hempi ei riit\u00e4.”<\/p>\n

Tied\u00e4n mit\u00e4 on olla huonosti menestyv\u00e4, mutta tied\u00e4n my\u00f6s sen mit\u00e4 on olla hyvin menestyv\u00e4 ja kun se hyvin menestyminen tapahtuu esimerkiksi iltalukiossa tai yliopistossa. Tied\u00e4n mit\u00e4 on kun lukiossa on matikan kurssin paras. El\u00e4m\u00e4ss\u00e4 olenkin pyrkinyt noudattamaan linjaa alhaalta yl\u00f6s v\u00e4hitellen. Kaikkea ei voi saada heti, t\u00e4ss\u00e4 ja nyt vaan v\u00e4hitellen, ja se oikeastaan tekee el\u00e4m\u00e4st\u00e4 kiehtovaa.<\/p>\n

T\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 teen muutamia “projekteja”. Sen verran olen esimerkiksi opiskeluissa ja ty\u00f6el\u00e4m\u00e4ss\u00e4 tehnyt kaikenlaisia aikataulutettuja projekteja, ett\u00e4 nykyprojektini ovatkin aika lailla l\u00f6yhi\u00e4. Nytkin on menossa kaksi opiskeluprojektia eli C++-ohjelmoinnin kertaamista ja toisessa projektissa opiskelen itsen\u00e4isesti lukion pitk\u00e4\u00e4 matikkaa. Kummatkin ovat l\u00e4hinn\u00e4 harrastusprojekteja, joten olen niiss\u00e4 oman itseni herra. Ulkoista motivaatiota ja painetta projektien tekemiselle ei ole, sis\u00e4ist\u00e4 kyll\u00e4kin. Sis\u00e4iseen motivaatioon tosin vaikuttaa se kuinka innostunut olen, eli taukoja opiskeluun v\u00e4ist\u00e4m\u00e4tt\u00e4 tulee. Toisin sanoen, jos innostusta ei ole, niin ei my\u00f6sk\u00e4\u00e4n ole v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 motivaatiota. Toisaalta opiskelun aloittaminen vaikka v\u00e4kisin saattaa synnytt\u00e4\u00e4 innostuksen, joka taas vaikuttaa motivaatioon positiivisella tavalla. Se kuinka kauan innostus sitten kest\u00e4\u00e4 onkin sitten toinen juttu. Mutta onpahan k\u00e4sitelt\u00e4v\u00e4\u00e4 asiaa viety eteenp\u00e4in tavalla tai toisella, opiskeluun ja ty\u00f6h\u00f6n k\u00e4ytetyst\u00e4 ajasta riippumatta.<\/p>\n

Tosin meik\u00e4l\u00e4isell\u00e4 ei ole ket\u00e4\u00e4n k\u00e4dest\u00e4 kiinni pit\u00e4m\u00e4ss\u00e4 ja neuvomassa, oppi on itse otettava tavalla tai toisella, itse\u00e4\u00e4n ohjaten. Onneksi nyky\u00e4\u00e4n on kuitenkin Internet ja esimerkiksi eri someryhmien auttavat ihmiset.<\/p>\n

Motivaatio-k\u00e4sitteest\u00e4<\/strong><\/p>\n

Motivaatio on sis\u00e4inen tila, jonka esimerkiksi innostus johonkin asiaan sytytt\u00e4\u00e4. Motivaatioon vaikuttaa esimerkiksi vireystila ja innostus. Motivaatiota pit\u00e4\u00e4 yll\u00e4 esimerkiksi jokin tavoite tai palkinto. Usein olen huomannut, ett\u00e4 suurin kynnys jonkin asian tekemiseen on asian tekemisen aloittaminen, eli tietty “kynnys” t\u00e4ytyy ylitt\u00e4\u00e4.<\/p>\n

\n

Perjantai 1.11.2024<\/strong><\/p>\n

Oppilaat voivat opettaa opettajaa ja opettaja oppia oppilailta<\/strong><\/p>\n

Sanoin aikoinaan toimiessani er\u00e4\u00e4ss\u00e4 alakoulussa atk-kerhon ohjaajana, ett\u00e4 my\u00f6s opettajat voivat oppia oppilailta. Totesin, ett\u00e4 en min\u00e4 ainakaan tied\u00e4 kaikkea tietotekniikasta, joten ohjaajana ja opettajana voin ihan hyvin oppia my\u00f6s oppilailta. On mielest\u00e4ni v\u00e4\u00e4ryys ajatella vanhakantaisesti, ett\u00e4 opettaja on ylin totuuden auktoriteetti ja oppilaat hierarkiassa alempana. N\u00e4in ei kyll\u00e4k\u00e4\u00e4n en\u00e4\u00e4 ole v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 esim. avoimessa ja varsinaisessa yliopistossa. On tietysti my\u00f6s todettava, ett\u00e4 peruskoulussa joukkojen hallinta on yksi t\u00e4rkeimmist\u00e4 opettajan ty\u00f6v\u00e4lineist\u00e4, joten opettajan auktoriteetti silt\u00e4 osinkin my\u00f6s korostuu. Muistan hyvin sen kuinka kasvatustieteen perusopinnoissa (kerrankin) er\u00e4s luennoitsija totesi koko salille, ett\u00e4 kyll\u00e4 h\u00e4nen sanomansa saa kyseenalaistaa. Enp\u00e4 ole kyll\u00e4 aiemmin kenenk\u00e4\u00e4n opettajan suusta kuullut n\u00e4in sanottavan. Mielest\u00e4ni se oli hienosti sanottu! Oppilaat voivat opettaa my\u00f6s luennoitsijaa!<\/p>\n

\n

Perjantai 1.11.2024<\/strong><\/p>\n

Opettaja ja “yhden” totuus vs. 23 oppilaan totuus<\/strong><\/p>\n

\n
Er\u00e4\u00e4ll\u00e4 serkullani k\u00e4vi lukiossa aikoinaan seuraavasti: opettaja opetti historian tunnilla, ett\u00e4 Suomi aloitti Mainilan laukausten my\u00f6t\u00e4 talvisodan. Serkkuni, joka oli hyvin valveutunut ja osasi monenlaista maailmansodan sotahistoriasta, kertoi, ett\u00e4 isois\u00e4mme toimi aikoinaan kirjurina sodassa ja oli tekem\u00e4ss\u00e4 p\u00f6yt\u00e4kirjaa koskien Mainilan laukauksia. Silloin oli todettu se, ett\u00e4 NL ne Mainilan laukaukset aloitti. Serkkuni opettaja ei ilmeisesti hyv\u00e4ksynyt t\u00e4t\u00e4 “totuutta”, h\u00e4nen “totuutensa” oli se ainoa oikea. Ennen t\u00e4t\u00e4 episodia serkkuni historian numero oli 10, seuraavaksi opettaja olikin sitten “jostain syyst\u00e4” johtuen laskenut serkun historian numeron seiskaksi.<\/div>\n
<\/div>\n<\/div>\n
\n
Kuten hyvin tied\u00e4mme, niin NL tai nykyinen Ven\u00e4j\u00e4 sittemmin korjasi asian toteamalla, ett\u00e4 NL:h\u00e4n ne Mainilan laukaukset ampui, ett\u00e4 saisi talvisodan aikaiseksi…<\/div>\n<\/div>\n
<\/div>\n
\n
\n<\/div>\n
\n
Perjantai 1.11.2024<\/strong><\/div>\n
Kouluopetuksen “totuudesta” – mit\u00e4 oikeastaan opiskelemme ja opimme<\/span><\/strong><\/div>\n
<\/div>\n
Kouluopetuksesta ja koulu”totuudesta” on todettava se, ett\u00e4 mit\u00e4 oikeastaan kouluissa opiskelemme: valheita vai totuutta. 1. Esimerkki: Aikoinaan 30 vuotta sitten lukiossa psykologiassa todettiin, ett\u00e4 aivot ovat muuttumattomat ja ett\u00e4 uusia hermosoluja ei en\u00e4\u00e4 synny. Jo muutamia vuosia on puhuttu siit\u00e4, ett\u00e4 aivot itseasiassa ovat plastiset, muuttuvat. On my\u00f6s saatu selville, ett\u00e4 uusia hermosoluja syntyy. 2. Esimerkki: Aikoinaan koulussa opetettiin, ett\u00e4 Egyptin orjat rakensivat Egyptin pyramidit, voi orjaparkoja. Muutama vuosi sitten historiaa kirjoitettiin uusiksi, tutkimuksissa oli todettu, ett\u00e4 itseasiassa palkatut ammattilaiset rakensivat pyramidit, eiv\u00e4t siis orjat. T\u00e4m\u00e4 oli saatu selville tutkimalla egyptil\u00e4isten maalauksia. [1] [2]<\/span><\/div>\n<\/div>\n
<\/div>\n
[1] https:\/\/tekniikanmaailma.fi\/tutkimus-viela-yli-80-vuotiaiden-ihmisten-aivoissa-syntyy-uusia-hermosoluja-tapahtuu-lapi-elaman\/<\/div>\n
[2] https:\/\/suomenkuvalehti.fi\/ulkomaat\/egyptin-hautaloyto-ketka-todella-rakensivat-gizan-pyramidit\/<\/div>\n
\n
Perjantai 1.11.2024<\/strong><\/div>\n
Tarvitseeko aikuisopiskelija opettajan tukea?<\/strong><\/div>\n
<\/div>\n
\n
\n
Yksinkin voi opiskella ja oppia paljon, vaikka ei olekaan ket\u00e4\u00e4n k\u00e4dest\u00e4 pit\u00e4m\u00e4ss\u00e4 kiinni. N\u00e4in siis aikuisopiskelijana. Olen t\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 opiskelemassa kirjaa Tekij\u00e4 – Pitk\u00e4 matematiikka 6 – Derivaatta. Itselleni t\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 on opettajaa t\u00e4rke\u00e4mp\u00e4\u00e4 se, ett\u00e4 olen edes ylip\u00e4\u00e4t\u00e4\u00e4n innostunut ja kiinnostunut opiskelemastani asiasta. Olen tilannut Finlandia Kirjasta pitk\u00e4n matikan kirjan koskien trigonometrisi\u00e4 funktioita.<\/div>\n
<\/div>\n<\/div>\n
\n
En ollut koskaan ennen er\u00e4st\u00e4 Youtube:n matikkavideota katsottuani tietoinen aaltokuvion funktiosta, olin kyll\u00e4kin niin innostunut ainakin ajatuksissani, ett\u00e4 ajattelin ratkaisevani funktion itse. Tiesin trigonometriset funktiot ja jotenkin aavistin ett\u00e4 sinifunktiolla saattaisi olla aaltomuodon kanssa jotakin tekemist\u00e4. Tosin lipesin siit\u00e4 omasta ratkaisusta ja katsoin Youtubesta aaltofunktiovideon.<\/div>\n
<\/div>\n<\/div>\n
\n
Viel\u00e4 en ole tarvinnut opettajan apua matikan kotiopiskelussa. Paljon on asioita, joita en matikasta osaa ja vaikka joskus olisinkin osannut, niin olen unohtanut. Se onkin ihmismuistin riesa, se kun unohtaa asioita, kun ei niit\u00e4 k\u00e4yt\u00e4 tai ole tarvetta. Tosin py\u00f6r\u00e4ll\u00e4 ajamisen osaa aina, vaikka olisi ajamatta muutaman vuoden.<\/div>\n<\/div>\n<\/div>\n
<\/div>\n
\n
\n<\/div>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Aloituspvm: 1.11.2024 Kirjoittaja: Kaikki kirjoitukset Samuli Heikkil\u00e4n ellei toisin mainita. Keskiviikko 3.12.2025 Aikuisopiskelijan sis\u00e4isest\u00e4 ja ulkoisesta motivaatiosta Lapsella ja nuorella motivaatio voi olla sek\u00e4 sis\u00e4ist\u00e4 ett\u00e4 ulkoista, mutta esim. meik\u00e4l\u00e4isell\u00e4 aikuisopiskelijalla ei ole oikeastaan kuin sis\u00e4inen motivaatio. Kumpi on sitten parempi? Suorittajaoppilaalla voi painaa mielt\u00e4 enemm\u00e4n ulkoinen paine eli esim. kaverien ja vanhempien paine. “Kyll\u00e4 …<\/p>\n

Mietteit\u00e4 koulusta, opiskelusta ja opettamisesta<\/span> Read More »<\/a><\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"parent":0,"menu_order":0,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","template":"","meta":{"site-sidebar-layout":"default","site-content-layout":"","ast-site-content-layout":"default","site-content-style":"default","site-sidebar-style":"default","ast-global-header-display":"","ast-banner-title-visibility":"","ast-main-header-display":"","ast-hfb-above-header-display":"","ast-hfb-below-header-display":"","ast-hfb-mobile-header-display":"","site-post-title":"","ast-breadcrumbs-content":"","ast-featured-img":"","footer-sml-layout":"","theme-transparent-header-meta":"default","adv-header-id-meta":"","stick-header-meta":"","header-above-stick-meta":"","header-main-stick-meta":"","header-below-stick-meta":"","astra-migrate-meta-layouts":"set","footnotes":""},"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/kaskipaja.net\/kaski\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/1902"}],"collection":[{"href":"https:\/\/kaskipaja.net\/kaski\/wp-json\/wp\/v2\/pages"}],"about":[{"href":"https:\/\/kaskipaja.net\/kaski\/wp-json\/wp\/v2\/types\/page"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/kaskipaja.net\/kaski\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/kaskipaja.net\/kaski\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=1902"}],"version-history":[{"count":19,"href":"https:\/\/kaskipaja.net\/kaski\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/1902\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":2423,"href":"https:\/\/kaskipaja.net\/kaski\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/1902\/revisions\/2423"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/kaskipaja.net\/kaski\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=1902"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}