Aikoinaan peruskoulussa taisin olla ainainen keskitason oppilas ja sit\u00e4 olin my\u00f6s lukiossa ja sit\u00e4 seuranneessa kauppaoppilaitoksessa. Ainoa kymppi taisi tulla tietotekniikasta. K\u00e4\u00e4nne “parempaan” opiskeluissani tapahtui vasta opiskellessani avoimessa ja my\u00f6hemmin varsinaisessa “oikeassa” yliopistossa. Kyll\u00e4h\u00e4n avoimen yliopiston opiskelut ovat ihan yliopisto-opintoja siin\u00e4 miss\u00e4 varsinaisenkin yliopiston ja t\u00f6it\u00e4 avoimen opinnoissa sai tehd\u00e4 ihan yht\u00e4 lailla kuin Tampereen yliopistossakin. “Varsinainen” yliopisto oli se “palkinto” mihin opiskeluissani t\u00e4ht\u00e4sin ja 100 opintoviikon suoritettuani my\u00f6s sain.<\/p>\n
Varsinaisesta p\u00e4\u00e4aineesta eli tietojenk\u00e4sittelyopin opinnoista sain arvosanaksi hyv\u00e4t tiedot ja sivuaineesta eli multi- ja hypermediaopinnoista arvosanaksi erinomaiset tiedot. Tietysti oli monia muitakin sivuaineita kuten markkinointi, hallintotiede, tilastotiede, kieliopinnot, informaatiotutkimus ja tiedotusoppi sek\u00e4 kansantaloustiede.<\/p>\n
Kun olin valmistunut yliopistosta, niin joitakin vuosia my\u00f6hemmin opiskelin iltalukiossa lukio-opintoja. Opiskelin muun muassa saksaa, ruotsia, matematiikkaa ja yhteiskuntaoppia. Kaikille n\u00e4ille opinnoille oli yhteist\u00e4 se, ett\u00e4 sain arvosanoiksi kiitett\u00e4v\u00e4t, ainoa oli matikan geometrian kurssi, josta sain arvosanaksi 8. Olin siit\u00e4 pettynyt, olisin varmaan k\u00e4ynyt saman kurssin uudelleen. Kyseess\u00e4 olivat siis lyhyen matikan kurssit ja niiden korottaminen.<\/p>\n
Opiskelujen aloittamista avoimessa verrattuna aiempiin opintoihin leimaa yksi sana ja se on “kunnianhimo”. Oikeastaan kaikki opinnot mit\u00e4 tein avoimessa ja my\u00f6hemmin Tampereen yliopistossa olivat projektit\u00f6it\u00e4. T\u00e4m\u00e4 oli minulle onni: olin joutunut tekem\u00e4\u00e4n l\u00e4hinn\u00e4 yksin kauppiksessa er\u00e4\u00e4n vuoden mittaisen projektity\u00f6n ja saanut siit\u00e4 palkinnon. T\u00e4m\u00e4 auttoi minua yliopisto-opinnoissa ja olen my\u00f6hemmin moneen kertaan todennut, ett\u00e4 paras tapa itselleni on oppia erilaisten projektit\u00f6iden kautta. Olen monen monituista kertaa opiskellut esim. muutaman kirjan ja tenttinyt ne sitten ja vienyt n\u00e4in monta kirjatentti\u00e4 l\u00e4pi. Mit\u00e4 niist\u00e4 kirjatenteist\u00e4 sitten oikein j\u00e4lkeenp\u00e4in muistan niin aika v\u00e4h\u00e4n, mutta projektit\u00f6iden l\u00e4piviennit ovat “sy\u00f6pyneet” mieleeni.<\/p>\n
Oikeastaan minun piti kirjoittaa siit\u00e4 millaista on ollut matematiikan opiskeluni kautta aikojen ja my\u00f6s siit\u00e4 miten suomalainen koulu innostaa opiskelijoita esimerkiksi juuri matematiikan kohdalla. Edell\u00e4 oleva kouluopiskelujani koskeva teksti toimii siten johdatuksena suomalaisen koulun ja opiskelujen innostavuuteen sek\u00e4 pohdintoihin koskien motivaatiota.<\/p>\n
Kirjoittaja:<\/strong> Samuli Heikkil\u00e4 (C)<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":" Aikoinaan peruskoulussa taisin olla ainainen keskitason oppilas ja sit\u00e4 olin my\u00f6s lukiossa ja sit\u00e4 seuranneessa kauppaoppilaitoksessa. Ainoa kymppi taisi tulla tietotekniikasta. K\u00e4\u00e4nne “parempaan” opiskeluissani tapahtui vasta opiskellessani avoimessa ja my\u00f6hemmin varsinaisessa “oikeassa” yliopistossa. Kyll\u00e4h\u00e4n avoimen yliopiston opiskelut ovat ihan yliopisto-opintoja siin\u00e4 miss\u00e4 varsinaisenkin yliopiston ja t\u00f6it\u00e4 avoimen opinnoissa sai tehd\u00e4 ihan yht\u00e4 lailla kuin Tampereen …<\/p>\n