Olen itse ollut mukana kotitietokoneiden vallankumouksessa 1980-luvun alussa, kun perheeseemme hankittiin Vic-20 vuonna 1983. Olin silloin 12-vuotias. Pienest\u00e4 on l\u00e4hdetty liikkeelle ja pitk\u00e4 tie taivallettu erilaisten koneiden ja k\u00e4ytt\u00f6j\u00e4rjestelmien ja ohjelmointikielien taipaleella. Eli elettiin viel\u00e4 aikaa kun p\u00f6yt\u00e4koneista, kannettavista, tableteista, k\u00e4nnyk\u00f6ist\u00e4, \u00e4lypuhelimista ja Internetist\u00e4 ei tiedetty mit\u00e4\u00e4n. P\u00f6yt\u00e4koneita oli jo ollut tovin, jo 70-luvulta l\u00e4htien, muistan kuinka 10-vuotiaana er\u00e4\u00e4n tuttavaperheen luona pelasin kertotaulupeli\u00e4 senaikaisella p\u00f6yt\u00e4koneella, jossa oli mustavalkon\u00e4ytt\u00f6 valkoisella tekstill\u00e4. Vuonna 1985 ostin oman ensimm\u00e4isen tietokoneeni, Commodore 64:n, jota tuolloin hienosti kutsuttiin Tasavallan tietokoneeksi. Peleihin kului tuolloin paljon aikaa, saattoi olla niin, ett\u00e4 joskus viikonloppuisin peleihin meni p\u00e4iv\u00e4ss\u00e4 seitsem\u00e4nkin tuntia aikaa. Ohjelmoidakin toki noilla kotitietokoneilla saattoi, mutta muisti oli aina esteen\u00e4. Tuolloin ja my\u00f6hemminkin erilaisten PC-koneiden kanssa ajattelinkin, ett\u00e4 tietokoneen keskusmuisti on aina oleva pullonkaula. Se onkin ihmeellisesti pit\u00e4nyt paikkansa.<\/p>\n
Pelit ladattiin kasettinauhurilla C-kaseteilta, toinen vaihtoehto olisi ollut ostaa lerppuasema ja ladata pelit ym. ohjelmat sielt\u00e4. Tietotekniikkaharrastajat varmaankin muistavat 80-luvun puoliv\u00e4lin, jolloin radiosta tuli tietotekniikkaohjelmia ja pelej\u00e4 ym. ohjelmia saattoi ladata \u00e4\u00e4nitt\u00e4m\u00e4ll\u00e4 kasettinauhurilla radiosta kuuluvaa r\u00e4tin\u00e4\u00e4. Muistan, ett\u00e4 er\u00e4\u00e4n kerran kokeilin \u00e4\u00e4nitt\u00e4mist\u00e4 toisella kasettinauhurilla ja kun sitten laitoin kasetin tietokoneen nauhurin ja aloitin latauksen, niin \u00e4\u00e4nitys oli toiminut: minulla oli uusi, toimiva peli.<\/p>\n
Huomatkaapa, ett\u00e4 Internet ei syntynyt 90-luvulla, vaan 1960-1970-lukujen vaihteessa Amerikassa ensin armeijan toimesta Arpanet-verkkona. Tarkoitus oli hajauttaa tietokoneet eri paikkoihin mahdollisen ydiniskun varalta. Www-sivut kyll\u00e4kin tulivat vasta 90-luvun alkupuolella. Vuonna 1993 opiskelin Kauhajoella kauppaoppilaitoksessa ja tuo aika oli yksi k\u00e4\u00e4nteentekevimmist\u00e4 el\u00e4m\u00e4ss\u00e4ni: silloin tutustuin ensimm\u00e4isen kerran Internetiin. K\u00e4ytt\u00f6liittym\u00e4n\u00e4 oli siniruutuinen, valkotekstinen n\u00e4ytt\u00f6: tutuksi tulivat mm. Freenet, Gopher ja Lynx.<\/p>\n
Kirjoittaja:<\/strong> Samuli Heikkil\u00e4 (C)<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":" Olen itse ollut mukana kotitietokoneiden vallankumouksessa 1980-luvun alussa, kun perheeseemme hankittiin Vic-20 vuonna 1983. Olin silloin 12-vuotias. Pienest\u00e4 on l\u00e4hdetty liikkeelle ja pitk\u00e4 tie taivallettu erilaisten koneiden ja k\u00e4ytt\u00f6j\u00e4rjestelmien ja ohjelmointikielien taipaleella. Eli elettiin viel\u00e4 aikaa kun p\u00f6yt\u00e4koneista, kannettavista, tableteista, k\u00e4nnyk\u00f6ist\u00e4, \u00e4lypuhelimista ja Internetist\u00e4 ei tiedetty mit\u00e4\u00e4n. P\u00f6yt\u00e4koneita oli jo ollut tovin, jo 70-luvulta l\u00e4htien, …<\/p>\n