Hesarin uutinen: “Vanhan liiton opettajaa arvostetaan Espoossa. Lehtori Eero Kitusen tunneilla vallitsee kuri ja j\u00e4rjestys. H\u00e4n on luonut vakavan roolin, ja juuri siksi opiskelijat kunnioittavat h\u00e4nt\u00e4 Espoon Haukilahden lukiossa.”<\/p>\n
No, asioilla on puolensa ja puolensa. Mutta teett\u00e4\u00e4k\u00f6 kova kuri my\u00f6s pelolla johtamisen mentaliteetin? (Maury etc. Pelolla johtaminen on perseest\u00e4 -kirja !).<\/p>\n
On hyv\u00e4, ett\u00e4 auktoriteettej\u00e4 kunnioitetaan, mutta onko t\u00e4ss\u00e4 joukkojenjohtamisen opettamismallissa tavoitteena opettaa vain massaa vai n\u00e4hd\u00e4\u00e4nk\u00f6 my\u00f6s opetettavat yksil\u00f6t? Minun aikanani 70-luvulla opettajalla ei ollut pukua p\u00e4\u00e4ll\u00e4, tosin h\u00e4nell\u00e4 oli er\u00e4s kyseenalainen kurinpitomenetelm\u00e4.<\/p>\n
Opetettavat oppilaat eiv\u00e4t ole mit\u00e4\u00e4n mallinukkeja, tahdottomia robotteja, vaan yksil\u00f6it\u00e4 omine vahvuuksineen ja heikkouksineen. Luokka voidaan mielest\u00e4ni n\u00e4hd\u00e4 kuin normaalijakaumassa, pieni m\u00e4\u00e4r\u00e4 heikkoja, keskitason oppilaat suurimpana m\u00e4\u00e4r\u00e4n\u00e4 ja pieni m\u00e4\u00e4r\u00e4 huipputason lahjakkaita (, jotka itseasiassa voivat ollakin vain pelkki\u00e4 suorittajatavoitteisia, jotka yritt\u00e4v\u00e4t miellytt\u00e4\u00e4 omaa kaveriporukkaansa ja vanhempiaan).<\/p>\n
70-luvun peruskoulussa omassa luokassani ns. huonoja oppilaita ei juurikaan autettu, tai olihan meill\u00e4 jokin erityisopettaja, joka silloin t\u00e4ll\u00f6in opetti, mutta se olikin sitten siin\u00e4. Eli ns. huonosti p\u00e4rj\u00e4\u00e4v\u00e4t oppilaat j\u00e4tettiin oman onnensa nojaan, he tulivat kouluun, olivat koulussa, mutta saivat p\u00e4rj\u00e4t\u00e4 omillaan. H\u00e4iri\u00f6k\u00e4ytt\u00e4ytyvist\u00e4 oppilaista ajateltiin, ett\u00e4 on jotakin vikana p\u00e4\u00e4ss\u00e4 heill\u00e4, mutta ei ollut samanlaisia diagnooseja ja l\u00e4\u00e4kkeit\u00e4 kuten nyky\u00e4\u00e4n. Vallalla oli se, ett\u00e4 opettaja opettaa ja “kaataa” tiedon p\u00e4\u00e4h\u00e4mme ja sitten opiskelemme ja teemme kokeet, jotka sitten arvosteltiin.<\/p>\n
No, tuskin suomalainen kouluj\u00e4rjestelm\u00e4 on paljonkaan muuttunut omista peruskouluvuosistani. Meill\u00e4 kasvatustieteen perusopinnoissa er\u00e4s luennoitsija sanoi kerran osuvasti, ett\u00e4 jos 100 vuotta sitten el\u00e4nyt ihminen her\u00e4tett\u00e4isiin nyt kuolleista, niin mit\u00e4 h\u00e4n ensimm\u00e4iseksi tunnistaisi nyky-yhteiskunnasta? Vastaus: koulun.<\/p>\n
Miten t\u00e4ss\u00e4 eo. opetusmallissa n\u00e4hd\u00e4\u00e4n heikot ja lahjakkaat oppilaat? Omana aikanani 70-luvulla luokanvalvojamme vaati er\u00e4st\u00e4 innokasta matikan opiskelijaa kumittamaan jo tehdyt teht\u00e4v\u00e4t, koska uutta aihetta ei oltu viel\u00e4 k\u00e4sitelty !! Eli kuten olen aiemminkin sanonut, niin t\u00e4llaisessa opetusmallissa (Kitunen) kaikki tekev\u00e4t samat asiat, samassa ajassa. Kaikki samasta vivusta, samana massana. T\u00e4ss\u00e4 Kitusen opetusmallissa korostuu massanhallinta, joukkojen hallinta, samaa mit\u00e4 on esim. armeijassa, mielest\u00e4ni kansakoulu on tullut Suomessa juuri samoihin aikoihin, kun teollisuuteen on tarvittu ty\u00f6ntekij\u00f6it\u00e4 vet\u00e4m\u00e4\u00e4n niist\u00e4 vivuista.<\/p>\n
Kirjoittaja:<\/strong> Samuli Heikkil\u00e4 (C)<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":" Hesarin uutinen: “Vanhan liiton opettajaa arvostetaan Espoossa. Lehtori Eero Kitusen tunneilla vallitsee kuri ja j\u00e4rjestys. H\u00e4n on luonut vakavan roolin, ja juuri siksi opiskelijat kunnioittavat h\u00e4nt\u00e4 Espoon Haukilahden lukiossa.” No, asioilla on puolensa ja puolensa. Mutta teett\u00e4\u00e4k\u00f6 kova kuri my\u00f6s pelolla johtamisen mentaliteetin? (Maury etc. Pelolla johtaminen on perseest\u00e4 -kirja !). On hyv\u00e4, ett\u00e4 auktoriteettej\u00e4 …<\/p>\n