(Julkaistu 1. kerran 12.1.2017 sivuna, mutta ei artikkelina.)<\/p>\n\n\n\n
Kuten Moheb Costandin kirjassa kerrotaan, olemme vasta raapaisseet pintaa aivotutkimuksessa, vaikka tutkimusta on tehty jo kauan. Siit\u00e4 huolimatta viel\u00e4 paljon on selville saamatta. Kautta aikojen esimerkiksi filosofeja on mietitytt\u00e4nyt se mit\u00e4 on tietoisuus. Neurotieteilij\u00e4 toki voisi kysy\u00e4 miss\u00e4 tietoisuus aivoissa on ja miten se siell\u00e4 on rakentunut.<\/p>\n\n\n\n
Olin 2000-luvun puoliv\u00e4liss\u00e4 er\u00e4\u00e4ll\u00e4 yliopistokurssilla, joka k\u00e4sitteli juuri aivoja ja ihmisen ajatustoimintaa. Esitin siell\u00e4 hieman kriittiseen s\u00e4vyyn kysymyksen, ett\u00e4 eik\u00f6 ole vaarallista jos ihmisen ajatuksia joskus p\u00e4\u00e4st\u00e4isiin lukemaan. En saanut luennoitsijalta enk\u00e4 kenelt\u00e4k\u00e4\u00e4n muulta kommentteja. Kysymys on kuitenkin hyvin oleellinen. Siin\u00e4 mieless\u00e4 olen teknologiakriittinen, ett\u00e4 esit\u00e4n kysymyksen: “Mihin asti olemme valmiita kehitt\u00e4m\u00e4\u00e4n teknologiaa?” Jos ajatuksia joskus pystytt\u00e4isiin tekniikan keinoin “lukemaan” voitaisiinko ajatusten lukeminen valjastaa esimerkiksi totalit\u00e4\u00e4risen valtion k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n? Esimerkiksi Pohjois-Korean johtajat voisivat olla asiasta mieliss\u00e4\u00e4n.<\/p>\n\n\n\n
Ajatuksia tuskin pystyt\u00e4\u00e4n sellaiseen lukemaan tekniikan keinoin viel\u00e4 pitk\u00e4\u00e4n aikaan. Costandin kirjassa kuitenkin todetaan, ett\u00e4 viel\u00e4 15 vuotta sitten olisi pidetty utopiana sit\u00e4, ett\u00e4 ajatuksen avulla ihminen voisi liikuttaa ulkoisia laitteita.<\/p>\n\n\n\n
” Just 15 years ago, the idea of using the power of thought to control external devices sounded like science fiction, but brain-computer interfaces (BCIs) now make this possible. BCIs are devices that can decode the neuronal activity and translate it into command signals to control a machine such a robotic arm.” [1]<\/p>\n\n\n\n
Kirjoittaja:<\/strong> Samuli Heikkil\u00e4 (C)<\/p>\n\n\n\n L\u00e4hteet:<\/strong> (Julkaistu 1. kerran 12.1.2017 sivuna, mutta ei artikkelina.) Kuten Moheb Costandin kirjassa kerrotaan, olemme vasta raapaisseet pintaa aivotutkimuksessa, vaikka tutkimusta on tehty jo kauan. Siit\u00e4 huolimatta viel\u00e4 paljon on selville saamatta. Kautta aikojen esimerkiksi filosofeja on mietitytt\u00e4nyt se mit\u00e4 on tietoisuus. Neurotieteilij\u00e4 toki voisi kysy\u00e4 miss\u00e4 tietoisuus aivoissa on ja miten se siell\u00e4 on rakentunut. …<\/p>\n
[1] Costandi, Moheb (2013). 50 ideas you really need to know – the human brain. (s. 192)<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"