T\u00e4h\u00e4n postaukseen sain innostuksen Reetta Ven\u00e4l\u00e4isen t\u00e4\u00e4ll\u00e4 LinkedIn:ss\u00e4 julkaisemasta kommentista. Siin\u00e4 h\u00e4n tarkastelee hyvin naisn\u00e4k\u00f6kulman ottamista mukaan ohjelmistokehitykseen. T\u00e4st\u00e4 kommentista johtuen rupesin sitten ihmettelem\u00e4\u00e4n sit\u00e4 millaista on peruskoulussa koodauksen opettaminen.<\/p>\n\n\n\n
Toimin aikoinaan vuoden verran S\u00e4\u00e4ksj\u00e4rven alakoulun atk-kerhon vet\u00e4j\u00e4n\u00e4 ja ohjaajana. Se oli hieno vuosi. Siin\u00e4 sai sek\u00e4 ohjaaja- ett\u00e4 opettamiskokemusta. Meill\u00e4 oli my\u00f6s koodausta ja pidin tunnin liittyen ohjelmistotuotantoon. Taisin korostaa sit\u00e4, ett\u00e4 ohjelman tekeminen ei ole pelkk\u00e4\u00e4 koodausta eli ett\u00e4 kirjoitetaan koodia jollakin koodausohjelmalla. Selvitin kerholaisille sen, ett\u00e4 ensin pit\u00e4\u00e4 olla jokin tarve tai idea taustalla koodattavalle ohjelmalle. Totesin, ett\u00e4 aina voi tietysti joko kokeilla eri juttuja koodaamalla tai sitten toteuttaa itse ohjelman alusta alkaen. Ideoiden “pallottelun” j\u00e4lkeen pit\u00e4\u00e4 sitten suunnitella ohjelma. Ohjelmaa kannattaa jo suunnitteluvaiheessa “testata” esim. paperilla tekem\u00e4ll\u00e4 paperik\u00e4ytt\u00f6liittymi\u00e4. Suunnittelu on todella t\u00e4rke\u00e4 juttu, eih\u00e4n kukaan l\u00e4hde taloakaan rakentamaan suunnittelematta. Suunnittelusta huolimatta voi kesken koodauksen tulla vastaan asioita, jolloin joudutaan palaamaan takaisin suunnitteluun. Suunnittelun j\u00e4lkeen on sitten koodauksen vuoro, ja lopuksi kun kaikki on valmista, niin sitten viel\u00e4 tehd\u00e4\u00e4n lopputestaus.<\/p>\n\n\n\n
Mieleeni tuli juuri se, ett\u00e4 tehd\u00e4\u00e4nk\u00f6 kouluissa juuri t\u00e4m\u00e4 edell\u00e4 oleva vai annetaanko\/kehitet\u00e4\u00e4nk\u00f6 jokin algoritmi, joka sitten koodataan? Ja sitten kun ohjelma on valmis, niin sitten ollaan tyytyv\u00e4isi\u00e4!?<\/p>\n\n\n\n
Toinen ihmetyksen aiheeni on se, ett\u00e4 ilmeisesti kouluissa “koodaaminen” on liitetty matematiikan opetuksen oheen. Mill\u00e4 perusteella? Kyll\u00e4h\u00e4n “koodaaminen” tietysti loogista ajattelua vaatii, mutta matikkaa vasta, jos l\u00e4hdet\u00e4\u00e4n tekem\u00e4\u00e4n vaikkapa polynomien tai funktioiden \u00e4\u00e4riarvojen laskemisohjelmaa. Tai sitten vaikkapa pelej\u00e4. Kaikki pelit eiv\u00e4t vaadi vaikeaa matikkaa toimiakseen.<\/p>\n\n\n\n
Kirjoittaja:<\/strong> Samuli Heikkil\u00e4 (C)<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":" T\u00e4h\u00e4n postaukseen sain innostuksen Reetta Ven\u00e4l\u00e4isen t\u00e4\u00e4ll\u00e4 LinkedIn:ss\u00e4 julkaisemasta kommentista. Siin\u00e4 h\u00e4n tarkastelee hyvin naisn\u00e4k\u00f6kulman ottamista mukaan ohjelmistokehitykseen. T\u00e4st\u00e4 kommentista johtuen rupesin sitten ihmettelem\u00e4\u00e4n sit\u00e4 millaista on peruskoulussa koodauksen opettaminen. Toimin aikoinaan vuoden verran S\u00e4\u00e4ksj\u00e4rven alakoulun atk-kerhon vet\u00e4j\u00e4n\u00e4 ja ohjaajana. Se oli hieno vuosi. Siin\u00e4 sai sek\u00e4 ohjaaja- ett\u00e4 opettamiskokemusta. Meill\u00e4 oli my\u00f6s koodausta ja …<\/p>\n