Seuraavia ajatuksia tuli mieleeni kun luin er\u00e4\u00e4n LinkedIn-kommentin, joka liittyi s\u00e4hk\u00f6autojen kierr\u00e4tyst\u00e4 k\u00e4sittelev\u00e4\u00e4n aloituspostaukseen. Ajatukseni eiv\u00e4t ole mit\u00e4\u00e4n kiveen hakattuja totuuksia, vaan hetken mietteit\u00e4, joissa voi olla my\u00f6s jotakin v\u00e4\u00e4rin. Minulla on tavoitteena jossain vaiheessa perehty\u00e4 tarkemmin talouskasvuasioihin, joten palaan varmaankin seuraaviin asioihin my\u00f6s tulevaisuudessa.<\/p>\n\n\n\n
BKT ja talouskasvu – pit\u00e4isik\u00f6 meid\u00e4n kuluttaa v\u00e4hemm\u00e4n?<\/strong><\/p>\n\n\n\n Kuluttamatta j\u00e4tt\u00e4minenh\u00e4n on juuri myrkky\u00e4 talouskasvun tavoittelulle. BKT:t\u00e4 on pidetty talouskasvun mittarina. BKT:n eli bruttokansantuotteen m\u00e4\u00e4ritelm\u00e4 on seuraava: “Kansantalouden kokonaistuotannon mitta on vuotuinen bruttokansantuote (BKT). Se on kansantalouden vuoden kuluessa tuottamien lopputuotteiden raham\u00e4\u00e4r\u00e4inen summa…” [1]<\/p>\n\n\n\n Seuraavan m\u00e4\u00e4ritelm\u00e4n muistan lukeneeni BKT:n m\u00e4\u00e4ritelm\u00e4st\u00e4 er\u00e4\u00e4st\u00e4 kansantalouden oppikirjasta: “Yhdess\u00e4 maassa yhden vuoden aikana kaikkien kansantaloudessa tuotettujen tavaroiden ja palveluiden yhteenlaskettu rahallinen arvo.” T\u00e4m\u00e4 ei muistaakseni kuitenkaan ollut BKT:n t\u00e4ydellinen m\u00e4\u00e4ritelm\u00e4.<\/p>\n\n\n\n Huom! * \u00c4\u00e4rellinen j\u00e4rjestelm\u00e4 ja rajalliset resurssit! El\u00e4mme rajallisen j\u00e4rjestelm\u00e4n puitteissa, kansantaloudessakin on perusk\u00e4site niukkuus, meill\u00e4 ei ole k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4 rajatonta m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4 tuotannontekij\u00f6it\u00e4. <\/p>\n\n\n\n * Ent\u00e4 milloin on tarpeeksi paljon ja riitt\u00e4v\u00e4sti? Muistikuvani mukaan Ranskassa jo muutama vuosikymmen sitten todettiin joissakin tutkimuksissa, ett\u00e4 kansalaisten onnellisuus ja tyytyv\u00e4isyys ei en\u00e4\u00e4 noussut, vaikka BKT jatkoikin kasvuaan.<\/p>\n\n\n\n Kirjoittaja: <\/strong>Samuli Heikkil\u00e4 (C)<\/p>\n\n\n\n L\u00e4hteet:<\/strong><\/p>\n\n\n\n [1] Pohjola, Matti (2013). Taloustieteen oppikirja.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":" Seuraavia ajatuksia tuli mieleeni kun luin er\u00e4\u00e4n LinkedIn-kommentin, joka liittyi s\u00e4hk\u00f6autojen kierr\u00e4tyst\u00e4 k\u00e4sittelev\u00e4\u00e4n aloituspostaukseen. Ajatukseni eiv\u00e4t ole mit\u00e4\u00e4n kiveen hakattuja totuuksia, vaan hetken mietteit\u00e4, joissa voi olla my\u00f6s jotakin v\u00e4\u00e4rin. Minulla on tavoitteena jossain vaiheessa perehty\u00e4 tarkemmin talouskasvuasioihin, joten palaan varmaankin seuraaviin asioihin my\u00f6s tulevaisuudessa. BKT ja talouskasvu – pit\u00e4isik\u00f6 meid\u00e4n kuluttaa v\u00e4hemm\u00e4n? Kuluttamatta j\u00e4tt\u00e4minenh\u00e4n …<\/p>\n
* BKT:hen ilmeisesti lasketaan my\u00f6s negatiiviset jutut kuten esim. saastuneen maaper\u00e4n puhdistaminen. Puhdistaminen on tietysti positiivinen asia, mutta lasketaan ilmeisesti BKT:hen palveluna.<\/p>\n\n\n\n