Tampere 28.7.2016<\/p>\n\n\n\n
Minua on vuoden ajan vaivannut maailman vesien ja my\u00f6s Suomen vesien tilanne. Olen lukenut niin Tyynenmeren j\u00e4tepy\u00f6rteest\u00e4 kuin mikromuovista. T\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 olen huolestunut veden puhtaudesta.<\/p>\n\n\n\n
Itse\u00e4ni on viime vuosina mietitytt\u00e4nyt mikromuovin esiintyminen vesist\u00f6iss\u00e4 ja sen mahdolliset haittavaikutukset eli\u00f6ihin, ravintoketjuun ja sit\u00e4 kautta ihmiseen. J\u00e4tevesist\u00e4 ei ilmeisesti lukemani mukaan voi poistaa mikromuovia suodattimilla, mutta on ideoita esim. grafeenin k\u00e4yt\u00f6st\u00e4 suodattimissa tulevaisuudessa.<\/p>\n\n\n\n
Kalvosuodatuksessa mikromuovit ilmeisesti saataisiin suodatetuiksi. (Muokatessani t\u00e4t\u00e4 artikkelia 21.8.16 l\u00f6ysin netist\u00e4 mielenkiintoisen pdf-tiedoston hakusanoilla ‘mikromuovi k\u00e4\u00e4nteisosmoosi’. L\u00f6ysin mm. monistesarjan jonka nimen\u00e4 on ‘Teknis-taloudellinen tarkastelu j\u00e4tevesien k\u00e4sittelyn tehostamisesta Suomessa’.<\/p>\n\n\n\n
Osoite: http:\/\/vvy.fi\/files\/5154\/Jatevedenkasittelyn_teknis-taloudellinen_selvitys_21042016.pdf<\/p>\n\n\n\n
Kyseess\u00e4 on Vesilaitosyhdistyksen monistesarja ja se on vuodelta 2016. \u00c4kkiselt\u00e4\u00e4n se vaikutti toivoa antavalta.)<\/p>\n\n\n\n
Kosmetiikka sis\u00e4lt\u00e4\u00e4 muun muassa mikromuovia, jota on k\u00e4ytetty esim. puhdistusvoiteissa puhdistamaan ihohuokosia. Jotkut valmistajat ovat ilmeisesti luopuneet mikromuovin k\u00e4yt\u00f6st\u00e4 ihonhoitotuotteissa.<\/p>\n\n\n\n
Tekokuiduista valmistetut vaatteet eiv\u00e4t olekaan niin hyv\u00e4 juttu kuin t\u00e4h\u00e4n asti olen ajatellut. Pest\u00e4ess\u00e4 esim. Fleecehuopaa, siit\u00e4 irtoaa silm\u00e4lle n\u00e4kym\u00e4tt\u00f6mi\u00e4 mikrokuituja. Ne kulkeutuvat j\u00e4tevesien mukana vesiin ja kerrytt\u00e4v\u00e4t itseens\u00e4 muun muassa ymp\u00e4rist\u00f6myrkkyj\u00e4. Samoin on laita valtameriin kertyv\u00e4n j\u00e4tteen kanssa. Ajan my\u00f6t\u00e4 se hajoaa yh\u00e4 pienemmiksi ja pienemmiksi osasiksi. Mik\u00e4 on vaikutus esim. planktoniin, kaloihin ja hormoneihin?<\/p>\n\n\n\n
Kun olen seurannut eri medioita ja lukenut kirjoja aiheesta t\u00f6rm\u00e4\u00e4n aina samaan asiaan. Aina ollaan viime k\u00e4dess\u00e4 huolestuneita siit\u00e4 miten k\u00e4y ihmisen. Ihmisen!? Ik\u00e4\u00e4nkuin ihminen olisi kaikkea muuta elollista t\u00e4rke\u00e4mpi.<\/p>\n\n\n\n
Uskoa tulevaisuuteen antaa muun muassa teknologiamy\u00f6nteinen lehti Tekniikka&Talous. Monia varmasti huolettavat esim. l\u00e4\u00e4kej\u00e4\u00e4m\u00e4t, joita j\u00e4\u00e4 j\u00e4tevesiin, ja jotka voivat aiheuttaa muutoksia vesieli\u00f6ihin ja juomaveden kautta ihmiseen. Tekniikka&Talous mm. kertoo verkkosivuillaan 16.11.2015, ett\u00e4 ruotsalaisyritys Pharem Biotech on keksinyt aiempia halvemman menetelm\u00e4n l\u00e4\u00e4kej\u00e4\u00e4mien poistamiseksi j\u00e4tevedest\u00e4. Eli jos teknologinen kehitys on tuottanut p\u00e4\u00e4nvaivaa loppuk\u00e4ytt\u00e4jille, se my\u00f6s poistaa huolia ja ep\u00e4varmuutta.<\/p>\n\n\n\n
Teknologia on luonut “hyvinvointia”. Nyt tuon hyvinvoinnin haittavaikutuksia yritet\u00e4\u00e4n korjata teknologian avulla. Onnistummeko??<\/p>\n\n\n\n
Kirjoittaja:<\/strong> Samuli Heikkil\u00e4 (C)<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":" Tampere 28.7.2016 Minua on vuoden ajan vaivannut maailman vesien ja my\u00f6s Suomen vesien tilanne. Olen lukenut niin Tyynenmeren j\u00e4tepy\u00f6rteest\u00e4 kuin mikromuovista. T\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 olen huolestunut veden puhtaudesta. Itse\u00e4ni on viime vuosina mietitytt\u00e4nyt mikromuovin esiintyminen vesist\u00f6iss\u00e4 ja sen mahdolliset haittavaikutukset eli\u00f6ihin, ravintoketjuun ja sit\u00e4 kautta ihmiseen. J\u00e4tevesist\u00e4 ei ilmeisesti lukemani mukaan voi poistaa mikromuovia suodattimilla, mutta …<\/p>\n