{"id":644,"date":"2022-11-10T21:56:24","date_gmt":"2022-11-10T21:56:24","guid":{"rendered":"https:\/\/www.kaskipaja.net\/kaskiblogi\/?p=644"},"modified":"2022-11-10T21:56:24","modified_gmt":"2022-11-10T21:56:24","slug":"10-11-2022-kokemuksia-tietokoneharrastukseni-alkuajoista","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/kaskipaja.net\/kaski\/2022\/11\/10\/10-11-2022-kokemuksia-tietokoneharrastukseni-alkuajoista\/","title":{"rendered":"* (10.11.2022) : Kokemuksia tietokoneharrastukseni alkuajoista"},"content":{"rendered":"\n

Aloitin oman tietotekniikkaharrastukseni vuonna 1983, kun \u00e4itini osti perheeseemme ensimm\u00e4isen tietokoneen, Vic 20:n. Kovin kauaa ei ollut siit\u00e4 ajasta, kun \u00e4itini oli opiskellut yliopistossa tilastotiedett\u00e4 ja k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4 oli ollut reik\u00e4korttitietokoneet. Yksi t\u00e4llainen pahvinen reik\u00e4kortti on viel\u00e4kin meill\u00e4 tallessa muistona. Reik\u00e4kortteja k\u00e4ytettiin ainakin 1960-luvulla er\u00e4\u00e4nlaisena massamuistina.<\/p>\n\n\n\n

Alusta saakka oli selv\u00e4\u00e4, ett\u00e4 muistia on v\u00e4h\u00e4n eli mit\u00e4\u00e4n kovin suuria ohjelmia ei Vic 20:n Basicill\u00e4 pystynyt v\u00e4\u00e4nt\u00e4m\u00e4\u00e4n. Koneessa taisi olla keskusmuistia kolmesta viiteen kilotavua. Vic 20:seen kytk\u00f6ksiss\u00e4 olleella Commodore 64:ssa oli sama juttu: pelit ym. ohjelmat ladattiin C-kasetilta kasettinauhurilla. Joskus jos pelin lataaminen ei onnistunut, niin pelaamiseen p\u00e4\u00e4si k\u00e4siksi ehk\u00e4p\u00e4 vasta 45 minuutin kuluttua, kun oli ensin pari kertaa ollut ep\u00e4onnistunut lataaminen. Siin\u00e4 ehti hyvin k\u00e4yd\u00e4 vaikkapa sy\u00f6m\u00e4ss\u00e4 tai kahvilla pelin lataantumista odotellessa. Osa peleist\u00e4 oli tallennettu ulkoiselle lis\u00e4muistimoduulille, joka oli v\u00e4h\u00e4n kuin \u00e4lypuhelimen kokoinen palikka ja joka liitettiin koneen takaosaan. Kun koneen k\u00e4ynnisti, niin peli oli heti k\u00e4ytett\u00e4viss\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

Er\u00e4s hyv\u00e4 puoli tuolloisissa tietokoneissa oli, ett\u00e4 kun virran kytki p\u00e4\u00e4lle, niin kone oli k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4 heti parin sekunnin kuluttua. Osaatko kertoa jonkin nykytietokoneen, joka on k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4 heti samassa ajassa? Aika vaikea on sellaista l\u00f6yt\u00e4\u00e4. No, ehk\u00e4 taskulaskin k\u00e4ynnistyy alta aikayksik\u00f6n.<\/p>\n\n\n\n

Tuolloista ohjelmointia Basicill\u00e4 voisi kutsua ns. spagettiohjelmoinniksi. Sen verran tiivist\u00e4 koodi oli, vaikkakin jokaisen rivin alussa oli rivinumero, joka helpotti koodin selvitt\u00e4mist\u00e4. Esimerkiksi nykyisi\u00e4 sisennyksi\u00e4 ei koodink\u00e4sittelyss\u00e4 tuolloin ollut.<\/p>\n\n\n\n

Itse en ollut harrastukseni alkuaikoinani kovinkaan innostunut ohjelmoinnista, pelit kiinnostivat sit\u00e4kin enemm\u00e4n. Pelien pelaaminen ja niiden englanninkielisten ohjeiden k\u00e4\u00e4nt\u00e4minen opetti minulle varmaankin enemm\u00e4n englantia kuin mit\u00e4 koulussa opin. Ainakin englanninopiskelu niiden avulla oli paljon motivoivampaa ja innostavampaa…<\/p>\n\n\n\n

Kirjoittaja:<\/strong> Samuli Heikkil\u00e4 (C)<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Aloitin oman tietotekniikkaharrastukseni vuonna 1983, kun \u00e4itini osti perheeseemme ensimm\u00e4isen tietokoneen, Vic 20:n. Kovin kauaa ei ollut siit\u00e4 ajasta, kun \u00e4itini oli opiskellut yliopistossa tilastotiedett\u00e4 ja k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4 oli ollut reik\u00e4korttitietokoneet. Yksi t\u00e4llainen pahvinen reik\u00e4kortti on viel\u00e4kin meill\u00e4 tallessa muistona. Reik\u00e4kortteja k\u00e4ytettiin ainakin 1960-luvulla er\u00e4\u00e4nlaisena massamuistina. Alusta saakka oli selv\u00e4\u00e4, ett\u00e4 muistia on v\u00e4h\u00e4n eli mit\u00e4\u00e4n …<\/p>\n

* (10.11.2022) : Kokemuksia tietokoneharrastukseni alkuajoista<\/span> Read More »<\/a><\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"closed","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"site-sidebar-layout":"default","site-content-layout":"","ast-site-content-layout":"","site-content-style":"default","site-sidebar-style":"default","ast-global-header-display":"","ast-banner-title-visibility":"","ast-main-header-display":"","ast-hfb-above-header-display":"","ast-hfb-below-header-display":"","ast-hfb-mobile-header-display":"","site-post-title":"","ast-breadcrumbs-content":"","ast-featured-img":"","footer-sml-layout":"","theme-transparent-header-meta":"","adv-header-id-meta":"","stick-header-meta":"","header-above-stick-meta":"","header-main-stick-meta":"","header-below-stick-meta":"","astra-migrate-meta-layouts":"","footnotes":""},"categories":[1],"tags":[],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/kaskipaja.net\/kaski\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/644"}],"collection":[{"href":"https:\/\/kaskipaja.net\/kaski\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/kaskipaja.net\/kaski\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/kaskipaja.net\/kaski\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/kaskipaja.net\/kaski\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=644"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/kaskipaja.net\/kaski\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/644\/revisions"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/kaskipaja.net\/kaski\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=644"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/kaskipaja.net\/kaski\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=644"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/kaskipaja.net\/kaski\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=644"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}