Minusta tuntuu, ett\u00e4 nyky\u00e4\u00e4n ollaan huolissaan siit\u00e4, ettei ollakaan en\u00e4\u00e4 k\u00e4rjess\u00e4, jossa on melkein aina totuttu olemaan. T\u00e4m\u00e4 siksi, ett\u00e4 kyseess\u00e4 on “hyvinvointivaltio”-Suomi ja toiseksi kyse on globaalista kilpailusta. Kolmas tekij\u00e4 on se, ett\u00e4 meill\u00e4 on aina hehkutettu “hienoa suomalaista koulutus- ja opetusj\u00e4rjestelm\u00e4\u00e4.” Onko meill\u00e4 ollut erinomainen koulutusj\u00e4rjestelm\u00e4, vai onko se vain illuusiota?<\/p>\n\n\n\n
Mihin muuten katosivat ne 60 000 syrj\u00e4ytynytt\u00e4 nuorta?<\/p>\n\n\n\n
Omana peruskouluaikanani eli 70-80 -luvuilla huonoiten menestyv\u00e4t eli ne vitosen oppilaat saivat olla melko lailla omissa oloissaan, p\u00e4\u00e4asia ett\u00e4 kouluun tulivat. Ehk\u00e4 ajatuksena saattoi opettajalla olla se, ett\u00e4 heihin ei panosteta, p\u00e4\u00e4asia on ett\u00e4 heist\u00e4 tulee edes jotenkin yhteiskuntakelpoisia eiv\u00e4tk\u00e4 ole my\u00f6hemmin pahojaan tekem\u00e4ss\u00e4. Ne, jotka huomioitiin olivat keskitason oppilaat sek\u00e4 kympin tyt\u00f6t ja pojat.<\/p>\n\n\n\n
Koulu on ollut mielest\u00e4ni yksi heikoimmin uudistuvista instituutioista. Huolimatta siit\u00e4, ett\u00e4 opetussuunnitelmia pukkaa tasaisin v\u00e4liajoin pureskeltavaksi. Oma peruskouluaika 70-80 -luvuilla oli pitk\u00e4lti sit\u00e4, ett\u00e4 koulussa vallitsi “yhden totuus” eli opettajan totuus. Toisaalta minun on todettava omista my\u00f6hemmist\u00e4 ty\u00f6kokemuksista ja kirjallisuutta lukiessa, ettei suomalainen kouluj\u00e4rjestelm\u00e4 ainakaan paikalleen ole j\u00e4m\u00e4ht\u00e4nyt. Tosin kun opiskelin kasvatustieteiden perusopintoja vuosina 2019-2020, niin luennoitsija totesi seuraavasti: “Jos sata vuotta sitten kuollut ihminen her\u00e4tett\u00e4isiin kuolleista, niin mit\u00e4 h\u00e4n tunnistaisi nyky-yhteiskunnasta?”<\/p>\n\n\n\n
Vastaus: Koulun.<\/p>\n\n\n\n
Nykykoulu on monella tapaa yhteiskunnan, opettajien, oppilaiden sek\u00e4 n\u00e4iden vanhempien puristuksessa. Lukuj\u00e4rjestyksiin on taidettu yritt\u00e4\u00e4 sovittaa niin yritt\u00e4jyyskasvatusta kuin koodausta. Kovin paljon ei en\u00e4\u00e4 taida mukaan mahtua. Opettajilta vaaditaan ihan mielett\u00f6m\u00e4sti. Opinto-ohjaaja Liisa Huhdan mainiossa kirjassa Uupuneet nuoret p\u00e4rj\u00e4\u00e4j\u00e4t (2022) todetaan, ett\u00e4 opettajista (lukio?) n. 58 % on uupuneita ja rehtoreista (lukio?) vastaavasti n. 64 %. Samaan aikaan my\u00f6s monet lukiolaiset ovat uupuneita. Uupumisesta on tullut nykyajan trendi: jossain vaiheessa opiskeluja ja ty\u00f6el\u00e4m\u00e4\u00e4 uuvutaan. Sitten huilitaan ja taas jatketaan.<\/p>\n\n\n\n
Kirjoittaja:<\/strong> Samuli Heikkil\u00e4 (C)<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":" Minusta tuntuu, ett\u00e4 nyky\u00e4\u00e4n ollaan huolissaan siit\u00e4, ettei ollakaan en\u00e4\u00e4 k\u00e4rjess\u00e4, jossa on melkein aina totuttu olemaan. T\u00e4m\u00e4 siksi, ett\u00e4 kyseess\u00e4 on “hyvinvointivaltio”-Suomi ja toiseksi kyse on globaalista kilpailusta. Kolmas tekij\u00e4 on se, ett\u00e4 meill\u00e4 on aina hehkutettu “hienoa suomalaista koulutus- ja opetusj\u00e4rjestelm\u00e4\u00e4.” Onko meill\u00e4 ollut erinomainen koulutusj\u00e4rjestelm\u00e4, vai onko se vain illuusiota? Mihin muuten …<\/p>\n