Aloitin oman blogin vuonna 2015 ja julkaisin seuraavan kirjoitelman silloin :<\/p>\n\n\n\n
” Tampere joulukuussa 2015<\/p>\n\n\n\n
K\u00e4v\u00e4isin joulukuun puolessa v\u00e4liss\u00e4 H\u00e4meenkadulla Suomalaisessa kirjakaupassa. Ensimm\u00e4ist\u00e4 kertaa satuin el\u00e4m\u00e4ss\u00e4ni tutustumaan matkakertomuskirjallisuuteen. Samaisesta liikkeest\u00e4 ostin 19.12. Heidi Nummen kirjoittaman kirjan Kerran kuljin ja kumarsin \u2013 15 kuukautta Aasiassa. Nummi on maailmanpolitiikan tutkimuksen p\u00e4\u00e4aineopiskelija Helsingin yliopistossa.<\/p>\n\n\n\n
Kirja on paljon muutakin kuin vain pelkk\u00e4 matkakertomus: se on kasvutarina, kertomus ihmisyyden ja oman min\u00e4n perimm\u00e4isest\u00e4 etsimisest\u00e4. Se on filosofointia ja totuuden etsint\u00e4\u00e4.<\/p>\n\n\n\n
Minne Heidi Nummi sitten pitk\u00e4ll\u00e4 matkalla kulkeekin, h\u00e4nest\u00e4 huolehditaan aivan kuin h\u00e4n olisi aina ollut osallisena kanssaihmistens\u00e4 el\u00e4m\u00e4ss\u00e4. N\u00e4in\u00e4 pakolaistulvien aikoina merkitsen tarkasti er\u00e4\u00e4n kohdan kirjasta sivulta 88. Heidi Nummi kertoo Mongoliassa Ulan Batorissa ollessaan seuraavaa: \u201cJo muutaman p\u00e4iv\u00e4n p\u00e4\u00e4st\u00e4 kukaan ei en\u00e4\u00e4 punnitse minua ulkomaalaisena, vaan auttavana k\u00e4ten\u00e4 ja yhteis\u00f6n j\u00e4senen\u00e4.\u201d<\/p>\n\n\n\n
Heidin sanoista on meill\u00e4 Suomessa viel\u00e4 paljon opittavaa. ” (Lainaus p\u00e4\u00e4ttyy!)<\/p>\n\n\n\n
Siteerasin omaa teksti\u00e4ni t\u00e4h\u00e4n vuonna 2023, kun tuntuu silt\u00e4 ett\u00e4 olemme viel\u00e4kin kovin tarkkoja siit\u00e4 kuka saa tulla t\u00e4nne Suomeen vai ei. Eli t\u00e4nne saa tulla, kunhan vaan tekee t\u00f6it\u00e4, eik\u00e4 sosiaaliturvan per\u00e4\u00e4n.<\/p>\n\n\n\n
T\u00e4st\u00e4 edell\u00e4 olevasta on muuten vanha juttu:<\/p>\n\n\n\n
* Suomalainen istui joen varrella ja ihmetteli veden virtaa. Hetken p\u00e4\u00e4st\u00e4 alkoi yl\u00e4juoksulta tulla pikkuhiljaa lastuja virran mukana. Suomalainen siit\u00e4 s\u00e4ps\u00e4hti ja otti heti kirveen mukaan. H\u00e4n l\u00e4hti yl\u00e4juoksulle katsomaan, ettei vaan joku olisi tulossa h\u00e4nen naapurikseen, h\u00e4nen rauhaansa h\u00e4iritsem\u00e4\u00e4n.<\/p>\n\n\n\n
Kirjoittaja:<\/strong> Samuli Heikkil\u00e4 (C)<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":" Aloitin oman blogin vuonna 2015 ja julkaisin seuraavan kirjoitelman silloin : ” Tampere joulukuussa 2015 K\u00e4v\u00e4isin joulukuun puolessa v\u00e4liss\u00e4 H\u00e4meenkadulla Suomalaisessa kirjakaupassa. Ensimm\u00e4ist\u00e4 kertaa satuin el\u00e4m\u00e4ss\u00e4ni tutustumaan matkakertomuskirjallisuuteen. Samaisesta liikkeest\u00e4 ostin 19.12. Heidi Nummen kirjoittaman kirjan Kerran kuljin ja kumarsin \u2013 15 kuukautta Aasiassa. Nummi on maailmanpolitiikan tutkimuksen p\u00e4\u00e4aineopiskelija Helsingin yliopistossa. Kirja on paljon muutakin …<\/p>\n